Kaksplus.fi

sunnuntai 2. heinäkuuta 2017

DIY: Ruokapöydän muodonmuutos

Lähtötilanne oli seuraava. Ostimme ystävältämme Juvin puisen pöydän jatkopaloineen. Pöytä oli vahattu ruskeaksi ja ajattelimme jo pöytää hankkiessamme sen olevan meidän kotiimme hieman väärän sävyinen. Halusimme kuitenkin kokopuisen pöydän ja mieluiten juuri jatkettavana, jotta arkisin keittiöön tulisi lisää tilaa. Juhlissa pöydän ympärille puolestaan mahtuisi paljon ihmisiä. Teimme siis superhyvät kaupat ja pöytä tuli kotiin. Inspiraatio pöydän uudistamiseksi puolestaan iski juhannuksena. 


Näistä kuvista näkyy hyvin mistä lähdettiin. Pöytä on hyväkuntoinen, mutta etenkin kansiosa käytössä kulunut. Ajattelin ensin hiovani ja maalaavani pöydän, mutta asian tarkempi selvittely ajoi minut Juville kysymään oikeasti toimivat työtavat ja -välineet hommaan. Kymmenen pistettä heille asiakaspalvelusta, lähdin tyytyväisenä kotiin tyytyväisenä vaha ja siveltimet mukanani.




Mies auttoi kantamaan pöydän parvekkeelle ja minä aloitin homman hiomalla pöydän kevyesti. Vanhaa vahaa ei tarvinnut saada pois, tärkeintä oli saada pinta rikki ja karheaksi. Uusi vaha kuulemma peittäisi kyllä vanhan, vaikka väri aivan erilainen olikin. Tämä homma sujui nopeasti ja näppärästi ihan hiomapaperia ja palikkaa käyttäen. Sen jälkeen pölyt pois imuroimalla ja pinta vielä puhtaaksi rätillä pyyhkien. 



Tässä kuvassa pöytä on hiottu ja valmiina vahattavaksi. 


Ostin Juvilta heidän suosittelemaansa Osmo Colorin puuvahaa ja pari vaahtomuovista sivellintä vahan levittämiseen. Homman olisi voinut tehdä myös puuvillaista rättiä käyttäen, jolloin lopputulos olisi ollut kevyempi ja läpikuultavampi. Minä kuitenkin halusin peittävämmän värin pöytään ja valitsemani sävy on nimeltään "Helmi", kaunis harmaaseen taittava valkoisen ja vaaleanharmaan sekoitus. 



Ensimmäisen kerroksen jälkeen näky oli tämä. Juvilta arveltiin kerroksia tarvittavan kolme ja oikeassa olivat. Olisin voinut käyttää hieman reilummin vahaa jo ensimmäisellä ja toisella kerralla, mutta olin säästeliäs purkin sisällön suhteen. Käytännössä vaha on aivan älyttömän riittoisaa ja pienestä purkista meni pöytään kolmannes. 



Toisen vahakerroksen jälkeen pöytä oli jo huomattavasti tasaisempi, mutta kolmas kerros tarvittiin. Itse työskentely oli nopeaa ja vaha kuivui kerrosten välissä aina vähintään 12 tuntia. Kun kolmas kerros oli levitetty annoimme pöydän levätä parvekkeella kaksi vuorokautta ennen kuin otimme sen käyttöön. Ihan varmuuden vuoksi. 



Ja tältä se nyt sitten näyttää. Koko keittiö valaistui ja olen tosi tyytyväinen pöydän sävyyn. Kannen olisi voinut käsitellä vielä kertaalleen värittömällä vahalla, jolloin pinnasta olisi tullut kestävämpi. Minä en kuitenkaan kokenut sitä tarpeelliseksi. Elämän jäljet ja mahdolliset kolhut kuuluvat asiaan ja puu kestää ne kauniisti.






Sitten olisi vielä ne jatkopalat käsiteltävänä. Jos se inspiraatiokin palautuisi vaikka ennen synttäriputken alkamista joulukuussa. 






2 kommenttia:

  1. Tykkään sekä uudesta väristä että ajatusmaailmasta, jossa hankitaan aikaa kestäviä tavaroita. Pöytä sai teiltä uuden elämän ja kun se teiltä joskus lähtee voi se taas saada uuden pinnan. Tämän päivän HS.ssa oli juuri kirjoitus sahanpurusta tehdyistä huonekauluista, joissa lohjennut kulma ei ole ajanpatinaa vaan murentunutta lastulevyä.
    Toki edulliset huonekalut esim. Ikeasta ovat myös tarpeen. Monesti olen ajatellut, että olisipa silloin ollut Ikea tai vastaavaa kun kalustin ensimmäistä kotiani opiskelijabudjetilla.
    Tiina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä tykkään myös ajatuksesta, että pöydällä on elämää vielä meidän jälkeenkin. Samaten vaikkapa poikien kirjoituspöydät ovat lähes sata vuotta vanhat, mutta aivan hyvät vielä. Niissä saa näkyä elämä ja entiset käyttäjät. Ja Ikealla on aikansa ja paikkansa myös, samaa mieltä. Meillä on sieltä sohvat ja hyvin pelittävät.

      Poista