Laura Ertimo & Satu Kontinen:
Lumotun maan kartasto. Tarinoita muuttuvalta planeetalta.
56 s. Kustantamo S&S: 2020.
Kirja saatu kustantajalta arvostelukappaleena.
Kirjailija Laura Ertimon ja kuvittaja Satu Kontisen uusi kirja Lumotun maan kartasto. Tarinoita muuttuvalta planeetalta vie lukijansa matkalle ihmeelliselle planeetallemme. Ja ihmeellinen on kirjakin, niin kaunis ja jollain tavalla mystinen lukukokemus. Samaa sanoi 12-vuotias esilukijani, jonka ensimmäiset sanat hetken selailun jälkeen kuuluivat "tää on ihan erilainen kuin tavallinen karttakirja"
Niin on. Jo kirjan takakannessa tekijät toteavat jokaisen kartan olevan tarina, jonka kartantekijä kertoo. Me puolestaan luemme sitä omien kokemustemme ja tietojemme kautta. Objektiivisuus voidaankin positiivisella tavalla heittää romukoppaan tätä kirjaa lukiessa, sillä mikään perinteinen karttakirja tämä opus ei ole. Sen sijaan lukijalle tarjoillaan jotain vähän enemmän, vähän pidemmälle vietyä ja sellaisesta näkökulmasta, josta asioita ei ehkä aikaisemmin ole katsottu. Samalla nähdään, että karttakirja todella taipuu moneksi.
Liikkeelle lähdetään sarjakuvaa jäljitellen ja sen jälkeen käsittelynsä saavat vedet, ilma, kasvit, meret ja myös se mitä kaikki meistä emme näe. Tarkkailija tutkii maapalloa, mutta myös minä lukijana olen utelias näkemään mitä kaikkea pallomme pitää sisällään. On kuin aarrekarttaa tutkisi. Kirjan loppua kohti painottuvat ajankohtaiset asiat, kuten ilmastonmuutos ja kuudes sukupuuttoaalto. En ihmettele, käsittelihän Laura Ertimon edellinen kirja Ihme ilmat jo samaa tärkeää aihetta.
Lumotun maan kartasto on mahdollisesti kaunein kirja ikinä, katsokaa nyt vaikkapa näitä kukkia:
Tässä kartassa taas seikkailee ilmiselvästi Frodo Reppuli ystävineen:
Laura Ertimon teksti ei ole ihan pienimmille lukijoille. Se vaatii kypsyyttä ja kykyä ymmärtää vivahteita sekä kielikuvia, sekoittuuhan kirjassa fakta fiktioon ja kaikki kuorrutetaan ripauksella keijupölyä. Alakoulun puolella isommat lukijat lienevät erinomaista kohderyhmää ja tarinat toimivat mielikuvitusta herättäen ja sitä ruokkien.
Mitä se esilukijani sitten kirjaa luettuaan tuumasi? Hän näki Lumotun maan kartaston olevan sekoitus mielikuvitusta, tietoa ja sarjakuvaa. Kyseessä on hänen mielestään hyvällä tavalla erilainen kirja, sellainen jota lukevat myös he, joita ei lukeminen itsessään niin kiinnostaisi. Hän myös ilmoitti lukevansa kirjan loppuun heti, kun saa tuolla hetkellä kesken olevan pois käsistään.
Hyvä tarina yhdistettynä yksityiskohtia kunnioittavaan kuvitukseen toimii aina. En ihmettelisi, jos Lumotun maan kartasto löytyisi useammastakin lahjapaketista tulevana syksynä.
