#YllätäÄiti - piristystä marraskuuhun äitiystävälle

Kaksplussan verkostobloggaajat keksivät joku aika sitten hyvän idean; piristetään toisten äitien marraskuun arkea yllätyslahjoin ja muistamisin. Sillä monessa pikkulapsiperheessä äidit ovat niitä, joiden kahvi on juodessa jäähtynyt ja joiden kampaamokäyntiin varatut rahat tuleekin käytettyä lasten talvikenkiin ja toppahaalareihin. Äiti muistaa varavaatteet, kaverisynttäreiden viimeisen ilmoittautumispäivän, sisäliikuntavaatteet, mummon nimipäivät ja luistinten teroittamisen. Kuka sen sijaan muistaa äitiä? 

Marraskuun ajan verkostobloggaajat yllättävät toisiaan pienillä lahjoilla. Yhdessä sovittiin, että lahjan ei tarvitse olla kallis, mutta henkilökohtainen sen tulisi olla. Jokaiselle arvottiin nimi, jolle paketin lähettää. Samalla sai odottaa pienellä jännityksellä mitä posti itselle tuo. Ideana oli, että jokainen tosiaan tutustuu lahjottavaansa, siihen mistä hän pitää ja mistä hän voisi ilahtua. Olisi helppoa lähettää suklaalevy, mutta me laitoimme vähän haastetta peliin. 

Minä sain ilokseni lähettää lahjan Hannalle, jonka blogi Yli pyykkivuorten on vakkarina lukulistallani. Ammattikirjoittajan aiheet vaihtelevat arkipäivän elämästä lapsiperheessä päiväpolttaviin uutisiin ja naisena olemisen iloihin ja suruihin. Hieno blogi, kannattaa tutustua ellet jo lue. Minä samaistun monessa kohtaa, en vähiten yhdistävän ammatin vuoksi.

Minä aloitin lahjan pohtimisen lukemalla blogin kokonaisuudessaan lävitse ja lopulta ideoita alkoi tulla helposti. Lähdin liikkeelle Hannan yhdestä postauksesta, jossa hän kertoo olevansa intohimoinen kielenhuoltaja. Kun tähän yhdistetään hänen ammattinsa kirjoittajana, halusin hankkia hänelle jotain näihin liittyvää. Lisäksi Hannan perhe on hankkinut vastikään uuden talon ja eräässä postauksessa Hanna kirjoittaa talosta tulevan koti siinä vaiheessa, kun ruokapöytä kannetaan keittiöön. Siitä se ajatus sitten lähti. 

Minun lahjani keskittyy keittiöön, joka selvästi on Hannalle kodin sydän. Hankin Hannalle Arne Jacobsenin kuuluisalla fontilla painetun keittiöpyyhkeen turkoosina sekä sujautin pakettiin Pentikin kauniita serviettejä. Kielenhuoltajalle kirjasinkuosi tuntui sopivalta ja tässä perheessä katetaan kauniisti ja syödään hyvin. Mukaan sujautin kortin, jossa lukee "Olet nuppu" ja kirjoitin taakse toivotukset. 

Itse sain postia eräänä perjantaina. Avasin paketin ja ensimmäinen ajatukseni oli, että nyt meni niin nappiin kuin mennä vain voi. Avasin kortin ja ilahduin, olin saanut kauniin toivotuksen ja lahjan Hutimeni-blogin Jenniltä, toiselta vakkariluettavaltani. Tapasin Jennin kesällä verkostobloggaajien juhlissa, hän on iloinen ja mukava tyyppi ja bloginsa hyvää luettavaa.

Minä rakastan irtokarkkeja ja kannan mukanani erilaisia vihkoja ja muistikirjoja eri tarkoituksiin. Olen heikkona kauniisiin paperituotteisiin ja käytän aina mieluummin kynää ja paperia kuin sähköisiä muistiinpanovälineitä. Tämän Jenni oli huomannut. Paketista paljastui kauniin kortin lisäksi pussillinen irtokarkkeja, muistikirja ja kaksi kynää. Napakymppi.

Mielestäni Jennin lahja on juuri sitä, mistä koko jutussa on kyse. Hän on selkeästi nähnyt vaivaa miettiessään mikä juuri minua ilahduttaisi eikä mennyt siitä mistä aita on matalin. Arvostan ja lähetän suuret kiitokset Jennille, tämä todella piristi päivääni!

Kerää ihmeessä kaikista #YllätäÄiti-postauksista lahjavinkit talteen!