Kaksplus.fi

maanantai 7. marraskuuta 2016

Otavan kevään kirjat

Minun piti ensin kirjoittaa tämä postaus ihan kaikkien kustantamojen uutuuksista ja esitellä niistä mielenkiintoisimpia. Avasin ensimmäisenä Otavan katalogin keväälle 2017 ja huomasin pian, että näitä kirjoituksia taitaakin tulla useampia. Niin hyvältä nimittäin näyttää jo yksistään Otavan tuleva kevät.



Terhi Törmälehdon Vaikka vuoret järkkyisivät kertoo sanoja rakastavan Elsan tarinan. Elämäänsä jotain suurempaa kaipaava Elsa löytää etsimänsä helluntaiseurakunnasta, mutta vuosia myöhemmin Kolumbian Bogotassa asioita on punnittava uudelleen. Mielenkiintoiselta vaikuttava esikoinen.




Rakastin Katja Kallion esikoisteosta Kuutamolla ja olen lukenut uskollisesti kaiken hänen kirjoittamansa. Useamman vuoden tauon jälkeen Kalliolta ilmestyy romaani Yön kantaja, joka kertoo levottomaksi sieluksi kuvaillun Amandan kohtalon maailman kaduilta Seilin mielisairaalasaarelle. Tarinan päähenkilöllä on vastine todellisuudessa. 



Mikäli tekin olette Eve Hietamiehen luomien Antti ja Paavo Pasasen ystäviä, ilahduttanee teitä tieto, että Yösyötöstä ja Tarhapäivästä tuttu kaksikko tekee paluun. Hammaskeijussa Paavo on jo koululainen ja Antin ja Ennin suhde yhä epäselvä.




Venla Hiidensalon Sinun tähtesi maalaa kuvan kansallistaiteilijasta, joka ei viihdy kansakunnan kaapin päällä ja jolle rakkaus on luomisvoimista suurin. Albertin hautajaispäivänä saattojoukossa on myös Aarne, joka ei ymmärrä miksi hänen äitinsä halusi tulla paikalle.




Enni Mustonen on vastannut lukijoiden toiveeseen, sillä seuraava osa "Syrjästäkatsojan tarinoita" ilmestyy jo vuosi edellisen jälkeen ja pääosassa tällä kertaa todella on Idan tytär Kirsti. Ruokarouvan tyttäressä Ida Eriksson pitää yhä täysihoitolaa, mutta hänen tytärtään kutsuu isänsä tavoin Pariisi.




Sitten kotimaisista romaaneista käännöskirjallisuuden pariin. Jessie Burtonin Nukkekaappi on kustantajan sanoin ahmittava lukuromaani rakkaudesta ja petoksesta. Vuonna 1686 nuori aviovaimo Nella saa häälahjakseen nukkekodin, joka on tarkka kopio pariskunnan kodista. Talon mukana tulee kuitenkin salaisuuksia.




Taas saadaan uusi pohjoismainen dekkarisarja, kun norjalaisen Geir Tangenin esikoisdekkari Maestro ilmestyy suomeksi. Toimittaja Viljar Ravn Gudmunsson saa ilmoituksen murhasta ennen sen tapahtumista ja yhdessä hänen kanssaan tapahtumia selvittelee älykäs, mutta sosiaalisesti kömpelö poliisi Lotte Skeisvoll. Kuulostaako tutulta? Niin minustakin. 




Shari Lapenan teosta Hyvä naapuri on kehuttu vuoden parhaaksi jännitysromaaniksi. Pariskunnan lapsenvahti peruu tulonsa, mutta Anne ja Marco lähtevät siitä huolimatta päivälliselle naapuriin. He käyvät katsomassa vauvaansa puolen tunnin välein. Eräällä kurkistuskerralla kehto on kuitenkin tyhjä ja pariskunta huomaa olevansa pääepäilty lapsensa katoamistapauksessa. 




Samuel Bjørkin Yölintu jatkaa esikoisteoksen Minä matkustan yksin menestystä ja Holger Munchin sekä Mia Krugerin tutkimuksia. Tällä kertaa kyseessä on rituaalimurhaaja ja uhrina teinityttö.





Seuraavaksi sitten muiden kustantamoiden kevätuutuksia ja lastenkirjoja ihan erikseen. 

Kuvat otava.fi.

4 kommenttia:

  1. Ai että, nämä minä voisin lukea vaikka kaikki! Kiitos ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama juttu, oli ihan innoissani miten monta hyvää uutuutta jo yhdeltä kustantamolta kevääksi ilmestyy.

      Poista
  2. Voi miten ilahduin siitä, että Yösyöttö ja Tarhapäivä saavat jatkoa! En osannut odottaa jatko-osaa. Mielenkiinnolla odotan myös ensi vuonna ensi-iltaan tulevaa Yösyöttö-elokuvaa.

    Tässä oli myös monta muuta kiinnostavaa kirjaa. Tuota Hyvää naapuria en kyllä lue.. Minusta on tullut tosi herkkis kaiken jännityskirjallisuuden suhteen lasten syntymän jälkeen ja tuon kyseisen kirjan kuvaus kuulosti aika ahdistavalta. Sen sijaan ajattelin antaa mahdollisuuden muutama postaus sitten suosittelemillesi Alan Bradleyn jännäreille. Kuulostaa niin hauskan erilaiselta!

    Kiitos näistä! Jään mielenkiinnolla odottamaan postauksiasi muista uutuuksista, erityisesti lastenkirjoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla oli ihan sama esikoisen syntymän jälkeen. En lukenut mitään, missä oli pieninkään mahdollisuus lapsen tai vauvan huonolle kohtelulle. Muistan yhden Matti Yrjänä Joensuun kirjan, joka ilmestyi heti esikoisen synnyttyä ja josta äitini varoitti, että älä lue. Luin sen sitten vasta vuosia myöhemmin.

      Poista