Kaksplus.fi

sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Käsilaukkuni kätköissä

Kaksplussan blogiverkostossa kirjoittava Laura lanseerasi blogissaan Tehtävänimikkeenä Laura hauskan postaussarjan, johon kutsui muutkin osallistumaan. Nyt on aika avata käsilaukkumme ja näyttää mitä kaikkea kannammekaan mukanamme joka päivä. Varoitan jo etukäteen, että mitään suuria paljastuksia täältä ei valitettavasti löydy, sillä olen suorastaan neuroottisen siisti mitä käsilaukkuuni tulee. Mutta asiaan, ja tavarat esille!


Tässä se on, uskollinen työjuhtani, eli LV:n Neverfull suurimmassa koossa. Tätä monta vuotta sitten ostamaani laukkua olen käyttänyt ehdottomasti eniten viime vuosina, sillä se on niin helppo valinta. Sinne mahtuu kaikki, olin sitten lähdössä ihan tavallisena aamuna töihin tai vaikkapa viikonlopuksi pois. Myös lentokoneessa käsimatkatavarana tämä on korvaamaton, kun mukana on myös lasten tavarat. 

Pyrin pitämään myös laukuistani hyvää huolta, vaikka en hysteerisesti niitä varjelekaan. Kalliimmatkin veskat ovat käyttötavaraa, mutta toki niiden haluaa kestävän mahdollisimman pitkään. Näkisittepä muuten mieheni Mulberryn salkun, joka vihdoin laitettiin ansaittuun lepoon kesällä. Salkkuparka näytti siltä, kuin olisi jäänyt auton alle ja sen päälle olisi varmuuden vuoksi vielä peruutettu. Olemme vähän eri linjoilla tässä asiassa mitä laukun siisteyteen tulee. 

Minulla on muutama rutiini mitä käsilaukkuuni tulee. Laitan kaiken valmiiksi jo illalla ja katson, että kaikki tavarat ovat varmasti laukussa, samalla tavalla kuin laitamme poikien kanssa heidän reppunsa ja seuraavan päivän vaatteet aamua odottamaan. Samalla tavalla katson heti kotiin tultuani, onko laukussa vaikkapa irtonaisia kuitteja tai muuta sälää, jonka paikka ei ole siellä. Inhoan sotkua ja sekamelskaa laukussani, ei varmaan tullut yllätyksenä. Ja jos vaihdan laukkua seuraavaksi päiväksi, teen sen hyvissä ajoin enkä kahta minuuttia ennen lähtöä ala survoa tavaroita paikassta toiseen. Olen kyllä vähän laiska tässä ja yleensä yksi laukku on käytössä pidempään.


Näitä ilman en pärjää. Kalenteri, muistivihko ja kynä ovat laukkuni tärkeimpiä asukkaita. Kalenterista löytyy merkittyinä kokoukset, työvuorot, harrastusajat ja muut menot. Vihkoon puolestaan kirjoitan ranskalaisilla viivoilla kaiken muun, mikä pitää muistaa tehdä. Palauta kirjaston kirjat ja hae varaus, osta kahvinkeittimen putsausainetta, soita vakuutusyhtiöön, vie luistimet päiväkotiin ja tätä rataa. 


Tärkeitä ovat tietysti myös lompakko, kotiavaimet sekä auton avaimet, koska ne ovat käytössä päivittäin. Töihin lähtiessä mukaan tulee vielä vesipullo ja eväät. En koskaan syö lämmintä ruokaa lounaalla, vaan jotain pientä, kuten sämpylän, jogurttia, banaanin ja vastaavaa. 


Pikkusälä kulkee omissa pusseissaan. Tämä ruskea on meikkipussi, jossa säilytän tärkeimpiä mukaan otettavia kauneudenhoitoon liittyviä tuotteita. Sisältö vaihtelee vähän, mutta nämä siellä on aina. Puuteri, huulipuna ja kaksi huulikiiltoa, kampa ja huulirasva. Ennen olisi muuten ollut myös hiuslenkki.


Siskolta saadussa sinisessä pussissa puolestaan on hygieniaan liittyviä tuotteita. Astmalääke, laastareita, silmätippoja, kortisonivoidetta, käsidesiä ja nenäliinoja. Mukaan kuuluisi vielä pari päänsärkylääkettä, mutta otin juuri ennen kuvausta edelliset. 


Silmälasikotelo ja aurinkolasit omassa kotelossaan kuuluvat toki mukaan. Sateenvarjon nappasin siltä varalta, että räntää tulisi taivaan täydeltä. Nyt se onneksi on viime päivinä ollut lunta.


Laukkuni yhdessä pikkutaskussa majailee kasa sekalaista sälää. Tällä kertaa sieltä löytyy flunssalääkettä oltuani viime viikolla monta päivää flunssainen ja töissä piti jaksaa. Lisäksi on purkkaa, muutama kolikko bussimatkan jäljiltä sekä työpaikan kulkukortti. 


Vauva-aikana mukana kulkivat tietysti myös ensin yhden lapsen ja sitten kahden ipanan tavarat. Tätä laukkua ei tuolloin ollut käytössä, mutta samalla linjalla menin silloinkin. Lasten tavarat olivat erillisessä pussissa laukun sisällä niin, etteivät sekoittuneet omiin tavaroihini ja kaikki löytyi helposti. Mukana oli muutamia vaippoja, puhdistuspyyhkeitä, harso, esikoiselle varatutti ja reissun pituudessta riippuen joko ruokapurkki, ruokalappu ja lusikka tai vaihtoehtoisesti jokin rusina-aski tai banaani. Tärkein kaikista oli maitopullo, jossa oli valmiina keitettyä vettä sekä maitojauhetta valmiina annostelijassa. Näillä pärjättiin ja kun pojat vähän kasvoivat, jäivät vaipat sun muut pois, mutta laukun pohjalla majaili aina muutama pikkuauto. 

Nyt ei laukussani ole enää niitä autojakaan. Sen sijaan sieltä saattaa kotimatkan ajan löytyä keppejä, kiviä tai vaikkapa maasta löydetty varsinainen aarre, eli pullonkorkki. Usein siellä on myös varahanskat ja villatakit lämmikkeeksi pojille. Sinä päivänä, kun kukaan ei työnnä tavaroitaan laukkuuni, voi olla vähän haikea fiilis. 

4 kommenttia:

  1. Naisten laukut vetävät sisuksiinsa ihan kamalasti kaikkea ja kaikki on ehdottoman tarpeellista. Itse olen tarkka laukkujeni suhteen mutta sama periaate kuin sinullakin, että käytettäväksi ne on ostettu. Miksi ostaa kallista laukkua kaappiin piiloon, se ansaitsee tulla käytetyksi.
    Ystäväni sanoi pitävänsä omaa Neverfullia nyt säilössä kun lapsi on vielä vauva ettei laukku mene pilalle jos maidot leviää. Vinkkasin ostamaan Insjön sisälaukun ja ehdottomasti ottamaan LV.nsa käyttöön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun on pitänyt hankkia tuollainen sisälaukku jo vuosia, mutta en ole saanut aikaiseksi. Olisi niin helppoa vaihdella laukkujakin sen kanssa.

      Poista
  2. Minun veskastani voisi varmaan vetää Maija Poppas-henkisesti esiin jalkalampun. En nimittäin toviin ole nähnyt sen pohja...

    VastaaPoista