tiistai 6. kesäkuuta 2017

Kesäkausi ja remontin eteneminen

Päättäjäisviikonlopun sunnuntaina lähdimme vanhempieni keralla kurkkaamaan remontin etenemistä. Parin viikon takaiseen verrattuna kesä taisi vihdoin olla alkanut.


Ruoho oli kahdessa viikossa kasvanut roimasti, raparperi puskenut vihdoin ulos maasta ja omenapuutkin olivat osin kukassa. Puista löytyi tosin vielä paljon nuppuja eivätkä sireenit tai unikot kukkineet lainkaan, mutta kyllä se tästä. Oli voikukkien aika ja isoäiti taiteili kundeille seppeleitä. 




Ruohonleikkuuta, tikanheittoa ja niitä seppeleitä. Naapurin kanssa juttelemista, trampalla pomppimista ja nikkarointia puuvajassa. Raivaussuunnitelmia kaikelle ennen vihreälle ja nykyisin kuolleelle. Istuksimista terassin laidalla vain katsellen ja kuunnellen. On tuo aika ihana paikka, vaikka itse sanonkin. 



Yläkerta on lattioita vaille valmis. Katto on mdf-paneelia, seinät kauttaaltaan valkovahattua lautapaneelia. Sähkömiehelle ei mies ole vieläkään ehtinyt soittaa, mutta ehtiihän sen. 


Tuosta muurin vasemmalta puolelta purettiin komero ja tilalle saatiin pieni syvennys. Siihen voisi laittaa toisen sängyn pääty syvennystä vasten tai vaikkapa lipaston. Koko talo on enemmän tai vähemmän vinksallaan, kuten paneloinneista hyvin näkee. Täytyy ajatella sitä tsehovilaista huvilatunnelmaa, tuskin sielläkään kaikki oli vaaterissa. Ja pysyypähän talo terveenä, kun nurkista vetää huolella.


Lattialautojen asennus on alkanut ja tavoitteena on olla valmiina perjantaihin mennessä, kaksi työmiestä siellä urakoi hommaa valmiiksi. Osa laudoista kannettiin sisälle jo sunnuntaina, kyseessä on kaunis vaalea mäntylauta.


Olen koko ajan ollut varma siitä, että yläkerran lattiat maalataan ja miettinyt sävyä alakerran lattioiden väriin sopivaksi. Tuollaista harmahtavaa sinistä, joka sopisi hyvin myös punaisen, meidän makkariin siirtyvän maton kanssa. Nyt olen kenties tullut toisiin ajatuksiin. Tuo vaalea puu on niin kaunista, että en taida raaskia maalata sitä, en ainakaan vielä. Jos se saisikin olla nyt ensialkuun tuollaisena ja maalaamista miettisi sitten myöhemmin, jos se tuntuu tarpeelliselta. Minut tuntien rykäisen homman jossain vaiheessa pakettiin, mutta ei vielä tänä kesänä, ei ehkä seuraavanakaan. 


Juhannusta ja aurinkoista kesää odotellessa!

4 kommenttia:

  1. Näyttää tosi ihanalta paikalta. Kyllä teillä on oikea aarre käsissänne ♥

    Aurinkoista tiistaita! Ja kyllä, juhannusta odotellessa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tuo kyllä kiva paikka ja vielä mukavampaa tulee, kun ensi kesänä ei toivottavasti rempata yhtään mitään. Ja nyt kun kirjoitin tämän, tulee tietysti eteen joku putkirikko tai katon uusiminen!

      Poista
  2. Mäntylauta kyllä muuttaa väriään tummemmaksi aika nopeasti ja siihen jää helposti myös jäljet esimerkiksi mattojen alle. Mä ehkä kyllä maalaisin / käsittelisin lattia tuoreeltaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No arvaa, mulle selvisi tämä asia eilen. Remonttimies oli luullut mun tajuavan, että siihen pitää laittaa lakka päälle mikäli haluan jättää puunvärikseksi. No mistä mä sen olisin tiennyt, kun puhuttiin kuinka kaunis lattia on sellaisenaan. Siispä maalausidea on palannut.

      Poista