Kaksplus.fi

sunnuntai 23. elokuuta 2015

Siivouspäivän zen

Tiedättekin varmaan, että minulle parasta rentoutusta on olla yksin kotona ja lukea kirjoja. Aina ei kuitenkaan jaksa lukea, en edes minä. Silloin minä siivoan.

Mies lähti eilen golfkentälle ja nappasi pikkukundit mukaansa. Minä en halunnut lähteä mukaan, vaan jäin mielihyvin yksin kotiin. Olin jo jonkin aikaa miettinyt täydellisen suursiivouksen tarvetta ja nyt päätin ryhtyä tuumasta toimeen. 


Siivoaminen on mitä parhainta rentoutusta ja terapiaa. Musiikkia soimaan, pää tyhjäksi ja jääkaappia kuuraamaan. Viime keväänä, jalan ja sairausloman vuoksi minä jouduin väkisin hölläämään. Siivooja kävi kahden viikon välein tekemässsä perusteellisen puhdistuksen ja mies hoiti kodin siinä välissä. Sitten tuli kesäkoti, sen remontti vei aikaa ja huomiota ja lomalla muutenkaan ei niin aina jaksa urheilla siivoamisen suhteen. Ja vaikka meillä aina siistiä ja puhdasta noin perusstandardeilla onkin, oli minulla mielessäni paljonkin järjesteltävää ja putsattavaa. Sellaista se on, kun on vähän tavallista tarkempi tapaus. 


Puhdistin kaikki valaisimet pölystä ja pyyhin sormenjäljet kirjahyllyjen laseista. Siivosin poikien huoneet ja laitoin lelut omiin säilytyskoreihinsa. Kävin kaikki kaapit, komerot ja laatikot lävitse, pyyhin pölyjä niistä pois ja laitoin tavaroita omille paikoilleen. Mapitin sitä odottavat paperit omiin kansioihinsa. Kuurasin jääkaapin ja roskiskaapin alusen. Tyhjensin saunan muun muassa poikien liian pienistä vaatteista, jotka ovat siellä odottaneet lajittelua myytäviin ja säästettäviin. Lajittelin kuusi muovikassillista tavaraa ja vein säilytettävät kellariin. Laitoin kierrätettäviä tavaroita ja tekstiilejä myyntiin ja tätä rataa.
Siihen päälle tein normaalin viikkosiivouksen. Vaihdoin lakanat, imuroin ja pyyhin pölyt sekä pesin peilit. Siivosin keittiön, mutta jätin vessojen ja kylpyhuoneen kuuraamisen miehelle. Lattian pesusta luistin.


Lopulta istahdin tyytyväisenä sohvalle. Pää tuntui selkiytyneemmältä ja ennen kaikkea takaraivossa odotellut tekemättömien asioiden lista oli taas lyhentynyt roimasti. Oli vähän helpompi hengittää, kun oli monta tuntia huiskinut menemään. Aktiivisten viikkojen vastapainoksi on välillä pakko vain olla ja keskittyä olennaiseen.  


Mies lähti tänään jo aamulla kesäpaikalle ajamaan nurmikkoa ja me poikien kanssa olemme kotona ilman sen kummempaa ohjelmaa kuin ruokakaupassa käyminen. Ehkä mennään bussilla keskustaan, ehkä ei, fiiliksen mukaan. Sitten kun vielä naputtelen kauppakassitilauksen tulemaan alkuviikosta ja tarkistan esikoisen lukujärjestyksestä mitä huomenna opiskellaan, voidaan tämä päivä pyhittää vaikka kirjojen lukemiselle ja legoilla leikkimiselle. Ulkoilu ei nyt urheiluhulluilta luonnistu ennen iltaa, kun yleisurheilun MM-kilpailut on saatu tältä päivältä päätökseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti