Kaksplus.fi

torstai 12. syyskuuta 2013

Oi ihana Porvoo

Viime lauantaina veimme lapset isoäitinsä ja tätinsä hellään huomaan ja jatkoimme puolenpäivän aikaan matkaa kohti Porvoota. Oli aika viettää hieman aikaa ihan kahdestaan, aikuisten kesken, ja mies oli kehottanut varaamaan tämän viikonlopun kalenterista jo kuukausia aikaisemmin. Kovin paljon enemmän en saanut hänestä puristettua irti, Porvoo kuitenkin kutsuisi.


Olemme yöpyneet hotelli Pariisin Villessä Jokikadulla aiemminkin ja loistavasta kokemuksesta tyytyväisenä yövyimme siellä myös tällä kertaa. Tämä pieni boutique-hotelli vie yksinkertaisesti sydämen. Kaunis sisustus, hyvä varustelu huoneissa, intiimi tunnelma ja viimeisen päälle huomaavainen henkilökunta varmistavat kokemuksen miellyttävyyden. Jos minä jotain arvostan, niin viimeisen päälle mietyttyjä yksityiskohtia ja sitä, että maksamalleen hinnalle kokee saavansa täyden vastineen. Täällä se onnistuu, suosittelen lämpimästi! Ja kirjoitin vieraskirjaankin, että nähdään taas! Toinen varmasti hyvä vaihtoehto on samojen omistajien hotelli Onni kirkon vieressä. Kurkatkaa itse Onnin sivuille. 




Olimme saaneet paikalliselta ystävältäni vinkin uudesta lounaspaikasta ja päädyimme sinne syömään heti sisäänkirjoittautumisen jälkeen. Gabriel 1763 sijaitsee hyvin keskeisellä paikalla vanhaa kaupunkia ja mies ilmoitti poistuessamme syöneensä parhaan pizzansa ikinä. Pizzalista näyttikin todella hyvältä ja keliaakikko itki karvaita kyyneleitä. Ei minun salaatissanikaan mitään vikaa ollut, päinvastoin hyvin maistui. 





Ennen päiväunia (kahden huonosti nukkuvan lapsen vanhempien paras ajanviettomuoto) piti luonnollisesti tehdä muutamia tuliaisostoksia ja kahvillakin käytiin. Pojat saivat Riimikosta palapelit, joita on tällä viikolla koottu innokkaasti.


Mies oli tilannut huoneeseen odottamaan samppanjaa. Oli todella, todella tervetullutta olla ihan kahden, jutella ja viettää aikaa yhdessä. 


Sitten oli aika lähteä illalliselle. 






Mies oli tehnyt pöytävarauksen Ravintola SicaPelleen, joka sijaitsee Kirkkokadulla hotelli Onnin kanssa samassa rakennuksessa. Tässä on sitten illallispaikka, jonne kannattaa ajaa pidemmänkin matkan päästä. 




Me söimme viiden ruokalajin menun, johon kuului lisäksi keittiön tervehdys sekä välisorbetti suuta raikastamaan. Ihania toisiinsa sointuvia makuja, kauniita annoksia ja viehättävä tunnelma. Me nautimme, käykää tekin ihmeessä nauttimassa! Ja hinta? Erittäin kilpailukykyinen. 







Seuraavana aamuna oli vielä aika nauttia lähiruokapainotteinen aamiainen ja lueskella rauhassa Hesaria ennen kuin auton nokka suunnattiin kohti kotia. Fiilis oli levännyt ja onnellinen. 







Meillä ei turhan usein ole mahdollisuutta lähteä kahdestaan pois kotiympyröistä ja senkin vuoksi näitä harvoja hetkiä osaa todella arvostaa. Ja mistä tietää irtioton onnistuneen? Siitä, että omia pieniä pallopäisiä poikia on jo kova ikävä, kun sinnepäin taas lähdetään!

3 kommenttia:

  1. Oih, aika ylellistä viettää hääpäivää noin! Ihanan intiimi hotelli, ne ramadat ja muut on jo niin nähty :) Porvooseen tekisi itsekin mieli, vielä vaikka jonain syksyisenä viikonloppuna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me käydään niin harvoin missään, että kerran vuoteen on hyvä vähän panostaa.

      Poista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista