keskiviikko 12. syyskuuta 2018

Äiti lähtee opiskelemaan - Ouluun


Niin, siinä se otsikossa jo tulikin. Uusin lisäys meidän perheemme arkikuvioihin, luonnollinen jatko kaksi vuotta sitten aloittamalleni projektille uran uudelleensuuntaamiseksi. 

Ensin oli aika tarkalleen kaksi vuotta sitten päättäväinen mieli ja suunnitelma siitä, että jotain tarttis tehdä. Ja kun päätän jotain, sen myös toteutan, ei ole tapanani jäädä jahkailemaan ja voivottelemaan epätoivottuun tilanteeseen. Kahden vuoden aikaikkunakin antoi joustoa, kaiken ei tarvitsisi tapahtua samalla sekunnilla ja lapset ehtisivät kasvaa. Jo samana syksynä huomasin urakoivani kirjoitushommia, kaikki lähti käyntiin nopeammin kuin uskalsin toivoa. 

Vuotta myöhemmin aloitin informaatiotutkimuksen opiskelunPerusopinnoista tuli puhdas viitosten rivi ja koko opiskelu tuntui ihanalta omalta harrastukselta, erittäin motivoivalta ja kiinnostavalta. Ja viimeisimpänä olen toukokuusta saakka tehnyt töitä kirjastossa. Aikamoiset kaksi vuotta. Mutta olen minä tehnyt töitäkin, paljon ja usein. Ajoittain koko ajan, joskus vähemmän ja tarkoituksella aikaa perheelle antaen. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että hukun töihin. Elän kalenterin ja kahden erilaisen to do -listan kanssa, mutta tiedän sitä jatkuvan vain ensi kuuhun saakka. Sitten helpottaa, kun kaikki jo ennen kirjastotyötä sovitut jutut on tehty. Positiivinen ongelma, kun kaikki työ on vaan niin kivaa ja inspiroivaa. 

Että samaan kaaokseen menee tämä yksi Oulukin. Eikä siinä lähtemisessä noin ylipäätään mitään ihmeellistä olisi, ellei koko perhe oltaisi tiukasti juurruttu tänne etelään meren rannalle ja ellei meidän koko elämämme olisi täällä. Välillä on kuitenkin astuttava pois mukavuusalueeltaan ja otettava tarjoutuvista mahdollisuuksista kiinni. 

Lähden siis tekemään informaatiotutkimuksen aineopintoja Oulun yliopistoon, samaan mihin tein perusopinnot. Niistä poiketen aineopintoja ei voi suorittaa etänä tai verkossa, siellä on oltava paikalla tai sovittava muutoin tenttimisistä ja esseistä. Säännöllisesti on käytävä ihan kasvotusten pohjoisemmassa, se on selvää. Mutta jos mahdollisuus pätevöityä kirjastoalalle annetaan näin ihan pelkän hakemuksen ja motivaatiokirjeen myötä, ei tulisi mieleenkään sanoa ei. Päinvastoin, kävin ostamassa itselleni kukkia ja tarjosin töissä karkkeja, on tämä mielettömän hienoa. Aikaa suoritukselle on kaksi vuotta, sen jälkeen aiempi korkeakoulututkintoni yhdistettynä informaatiotutkimuksen perus- ja aineopintoihin tekee minusta pätevän työskentelemään kirjastoalalla. 

Parasta tietysti olisi, että työt jatkuisivat myös nykyisen sopimuksen jälkeen ja saisin opiskella työn ohessa. Silloin on kirjoittamisen aika väistyä taka-alalle, niin mieluista ja rakasta työtä kuin se onkin. Myös perheen kanssa on puhuttu paljon, meillä on hyvin pieni mutta sitäkin tiiviimpi tukiverkko. Apuja tulee ja miehen kanssa synkronoidaan kalentereita. Kyllä tämä klaarataan. 

Olen superonnellinen, naamastakin sen näkee. Joskus menee ihan putkeen. Sitä on hyvä ajatella niinä aamuina, kun taas on kumisaapas hukassa, ulkona tulee vettä ja takana on liian vähän unta. Että kokonaisuudessaan, on tämä vaan hienoa tämä elämä.



11 kommenttia:

  1. Onneksi olkoon, mukavaa kulkea matkassasi. Mikä olikaan nykyinen koulutuksesi?
    Terv. Marsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Olen valmistunut Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi, luin kirjallisuutta ja sukupuolentutkimusta.

      Poista
  2. Onnea opiskelupaikasta! Oulu on ihan kiva paikka :)

    Voisitko suositella kirjoja lyhytjännitteiselle eskarilaiselle? Ei osaa vielä itse lukea, joten äiti lukee hänelle. On kiinnostunut eläimistä, merenelävistä, dinoista, avaruudesta... viimeisin hittikirja oli Maailman vieraanvaraisin valas (en valitettavasti muista kirjoittajaa). Ei tosiaan jaksa kuunnella hirveän pitkiä tarinoita vielä. Suurkiitos, jos ehdit suositella jotain :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kustannus-Mäkelältä löytyy muitakin kivoja, esim. Viikinkiseikkailut-sarja, jonka eka kirja on Arni sankarina. Sitten on WSOY:n Lukupalat-sarja, jossa myös nopealukuisia ja suhteellisen lyhyitä kirjoja kuunneltavaksi. Jos vähän pidempään jaksaa, niin Ville Hytösen Ötökkämaan tarinat, Ötökkämaan Talvi ja Pieni merirosvokirja ovat omia suosikkejani. Leon lemmikkiuutiset -sarjassa on monia eläinjuttuja ja Minidinot-sarjassa nimensä mukaisesti dinosauruksia. Kokeilkaa vaikka näitä.

      Poista
  3. Onnittelut opiskelupaikasta! Onpas kiva, että olet löytänyt oman juttusi ja pääset sitä toteuttamaan. Kummasti sitä ihminen venyy, kun saa tehdä mielekkäitä juttuja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Sepä tässä onkin, kun kaikki mitä teen on niin mukavaa. Huomaa haalivansa vähän liikaa töitä, kun se on mielekästä. Onneksi tosiaan sitä sitten venyykin mielellään.

      Poista
  4. Onnea opiskelupaikasta ja kiitos mainioista kirjavinkeistä! Olen naputellut vinkkaamiasi kirjoja varaukseen sekä itselleni että pojille.Useat kirjoista ovat sellaisia, että en olisi niitä millään itse löytänyt eli kiitos!

    Terveisin Rouva H

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi kiva kuulla, että vinkeistä on ollut apua. Sen takia kirjavinkkaus onkin niin mielekästä puuhaa, saa nostaa hyllyiltä sellaisia kirjoja, joista ei samalla tavalla tiedetä kuin suosikeista. Ja lukemisen arvoisia on niin paljon!

      Poista
  5. Onnittelut opiskelupaikasta ja tsemppiä opiskeluun! :)

    P.s itselläni on edessä valintakokeet lokakuun lopussa. :) katsotaan miten yhdistää lapsiperhearki, työelämä ja opiskelu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja paljon onnea valintakokeisiin myös sinne! Hyvin sä vedät!

      Poista
  6. No onnea!!
    Kyllä te siitä selviätte, meillä on opiskeltu sekä mies että minä vuoronperään. Omat opinnot on tähän asti olleet kotikaupungissa Vaasassa, mutta mies reissasi yhden talven Helsingissä, yhden Turussa. Asumisen kanssa asiat ratkesivat hyvin, kun varasi majoitukset ajoissa, sai bookingissa yleensä hyvät hinnat. Toki joku airbnbkin voi löytyä...
    Näistäkin vuosista siis selvittiin, opiskelu kannattaa aina. Siitä on poikinut hyvää työrintamalla.
    Ja nyt taas mulla opintojen suhteen uusia suunnitelmia...
    Se on kyllä niin, että on myös harrastus. Hyödyllinen harrastus.

    VastaaPoista