Arkipäivä käsiteltiin jo, nyt on vapaapäivän vuoro. Tällainen oli eräs kesäkuinen sunnuntai meidän perheessämme.
Aamulla saan itseni ylös sängystä varttia yli yhdeksän. Olen nauttinut täysin siemauksin tästä ajasta, kun pojat ovat näinkin isoja eikä heidän kanssaan tarvitse herätä orjallisesti samaan aikaan. Niinpä torkumme miehen kanssa vapaapäivinä vielä poikien herättyä, makuuhuoneen ovi on raollaan ja aina saa tulla kysymään tai viereen. Ja kyllä he tulevatkin, sen vuoksi me torkumme emmekä nuku.
Sieltähän he sohvalta löytyvät vieretysten, kuten yleensäkin. Viikonloppuisin meillä saa pelata ja molemmilla on omat iPadit. Viikolla laitteet pidetään enemmän suljettuina ja tehdään muuta.
En silti ole ehdoton, välillä ovat käytössä enemmän ja välillä vähemmän. Joskus tiukka parin viikon tauko tekee hyvää kaikille.
Aamuun kuuluu ehdottomasti sanomalehti yhdessä aamiaisen kanssa, arkiaamuina en ehdi lehteä kunnolla lukea. Kirjankin nappasin herätessäni yöpöydältä mukaan olohuoneeseen, joska vaikka muutaman sivun ehtisi sitäkin lukea.
Aamiaiseksi syödään muun muassa vesimelonia ja juustosämpylöitä. Tässä vaiheessa kello on jo yli kymmenen eikä meillä ole onneksi kiire minnekään. Kunhan lojutaan yöpuvuissamme ja otetaan rennosti.
Sitten on aika ruveta valmistautumaan ulkomaailmaa varten kellon lähestyessä puoltapäivää. Esikoinen ottaa jo itsenäisesti lääkkeensä astmaan ja allergioihin. Minä kysyn toki onko lääkkeet otettu, mutta lähes poikkeuksetta vastaus on kyllä.
Vaatteet on vaihdettu, esikoinen on jo ulkona ovesta. Aika lähteä kaupungille asioille ja ostoksille, minulla on lista kaupoista, joissa pitää käydä.
Sitten mennään!
Suuntana on vakkariparkkihallimme, Stockan Q-parkki. Tunti ilmaista parkkiaikaa on ahkerassa käytössä, sillä tunnissa ehtii vaikka ja mitä. Lisäksi tänne ajaa kotoa supernopeasti. Näin pian kahdentoista jälkeen hallissa on vielä hyvin tilaa.
Tässä ollaan Habitatissa. Sen lisäksi kävimme Lindexillä, Suomalaisessa Kirjakaupassa ja Tigerissa. Oli kiva hengailla rennosti kaupungilla.
Haimme kotimatkalla läheisestä kiinalaisesta ruokaa mukaan. Minulle vakkarini kanaa, bambua ja herkkusieniä, miehelle nautaa kung po. Pojat söivät riisiä. Toinen ketsupilla, toinen paljaaltaan.
Pöytä onkin jo löytänyt paikkansa kesäpaikan olohuoneesta. Meille kävi tuuri, sillä pöydän valmistus on lopetettu ja saimme ostaa mallikappaleen edullisesti emmekä jääneet kokonaan ilman.
Kaikki nämä kirjat kannoimme kotiin Suomalaisen Kirjakaupan pokkarialesta. Itse otin Börjlind-dekkarit sekä Gillian Flynnin kirjan mukaan ulkomaille ja matkaa silmällä pitäen kävinkin näitä alekirjoja ostamassa. Muut odottavat lukemista mielenkiintoisina ja uusina nimekkeinä. Moriarty-teos on miehen, Zootropolis kuopuksen ja matkalukemiseksi hankitun Lasse-Maijan Etsivätoimisto -kirjan luki esikoinen samana iltana kannesta kanteen.
Vatsat täynnä kiinalaista ruokaa päätimme syödä vähän jäätelöä jälkkäriksi. Aino-jäätelön suolainen kinuski, parasta.
Ja mitäpä sitä muuta kuin päiväunille ruoan päälle. Mies katsoi samaan aikaan jalkapalloa ja pojat puuhailivat omiaan legoilla ja muilla leikkien.
Myöhemmin iltapäivällä oli taas ulkoilun aika. Lippikset päähän ja pihalle!
Miehen ja poikien ollessa ulkona laittelin poikien vaatekaappeja kuntoon. Ostimme molemmille uusia isompia sukkia ja kalsareita ja otin pienet pois tilaa viemästä. Samalla mietin jo alustavasti mitä kaikkea pitääkään pakata matkalle mukaan, kahdeksalle päivälle tarvitaan eri vaatteet päivään ja iltaan.
Seitsemän jälkeen oli taas iltatoimien aika. Jokainen vuorollaan suihkuun ja hiustenpesuun, minkä jälkeen yöpuku päälle.
Vielä ei ollut iltapalan aika, joten kuopus rakenteli isänsä kanssa vähän legoilla ennen syömistä, iltasatua ja unta.
Samaan aikaan esikoinen viimeisteli kirjansa loppuun.
Olin jo ajatellut meidän syövän esimerkiksi luonnonjogurttia ja mustikoita, kun keksin alkaa leipoa sämpylöitä. Tuo Semperin gluteeniton leipäsekoitus on superhelppo ja siitä tehtävät sämpylät todella hyviä. Tein kaksi pellillistä ja alkuviikoksikin riitti.
Televisio taitaa olla meillä päällä iltapäivästä yöhön saakka nyt, kun jalkapallon EM-kisoja pelataan. Ja loppukesästä tulevat olympialaiset, penkkiurheilijan onnenkesä!
Yhdeksän aikaan koti hiljeni ja kymmeneltä olin saanut viereeni parin pieniä varpaita. Sunnuntai oli taputeltu, oli aika käydä minunkin nukkumaan ennen uutta viikkoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti