Kaksplus.fi

perjantai 19. heinäkuuta 2013

No more Pampers

Jos esikoinen oppii uusia taitoja, oppii niitä myös kaksivuotias kuopus. Seisoin viimeisimmällä kauppareissulla tovin vaippahyllyn edessä miettimässä, että ei enää. Ei enää yhtä ainutta vaippapakettia tähän talouteen, ei niiden vaihtamista tai mukana kantamista. Sillä kuopus on nyt täysin kuiva.


Keväällä jo kirjoitin, kuinka ipanan yövaippa alkoi olla aamuisin kuiva ja kuinka se pottaili päiväkodissa. No, tätä seurasi aivan totaalinen pottalakko niin kotona kuin hoidossakin ja asia laitettin hautumaan. Koska vaipat pysyivät kuitenkin yön jäljiltä kuivina ja lapsen pidätyskyky oli siten kypsynyt, päätimme miehen kanssa tehdä saman kuin aikanaan esikoisen ollessa 2,5-vuotias ja pidätyskykyinen. Kesäloman alkaessa vaipat pois, matot rullalle ja potta keskelle lattiaa. Paljon muistuttelua ja potalle viemistä, kasa uusia hienoja kalsareita ja karkkipalkinto jokaisesta onnistuneesta suorituksesta. Toki myös isoveljelle, joka jaksoi ensimmäisinä päivinä ahkerasti kysellä pienemmältä, että mahtaisiko tämä haluta potalle. Juhannussunnuntaina aloitettiin.



Oma hermo kesti sellaiset viisi tuntia. Ensimmäisen päivän iltana oli aivan epätoivon partaalla, sillä lapsi pissaili miten ja minne sattuu, kalsareihin kuusi kertaa ja potalle kerran. Siitä kerrasta sitten iloittiinkin kaikkien muiden edestä ja tsempattiin ja rohkaistiin lasta. Koska näissä hommissa omaa turhautumista ei parane näyttää, päädyin kirjoittamaan Facebookin kautta avunpyyntöjä kavereille pinnan pidentämiseksi. 



Seuraavana päivänä luku kääntyi ympäri ja kalsareista kastuivat yhdet. Yöllä se oli riisunut itse vaippansa pois ja nukkunut ilman sitä. Kolmannesta päivästä eteenpäin ipana huusi itse, kun on hätä, meni potalle ja teki hommat. Molemmat hädät. Yöllä ei enää käytetty vaippaa. Viikon lopussa käytiin jo lääkärillä ja kaupassa ja seuraavalla viikolla lennettiin matkalle. Koneeseen laitoin varuiksi vaipan, mutta ei lapsi sinne mitään tehnyt, vaan pyysi päästä vessaan. 



Osuimme siis aikamoiseen herkkyyskauteen ja lapsi todellakin oli valmis jättämään vaipat pois. En vain meinaa uskoa sitä, että lapsi todella kyllä pyytää päästä vessaan ja tekee tarpeensa sinne. Kun palasimme Muumimaailmasta täysin kuivan vaipan kanssa, päätin lopulta luottaa ja heittää muutaman jäljelle jääneen vaipan roskiin. 



Ihan samanikäisiä olivat molemmat pojat, kun eivät enää tarvinneet vaippoja. 2,5 vuotta on meillä ollut joku maaginen ikä tähän asiaan, jota ei kiirehtiä voi. Mutta voi pojat, että olen iloinen vaipparumban loppumisesta. Viimeinenkin jäänne vauva-ajasta on nyt mennyttä ja tätä kyseistä en jää haikailemaan. 



Montaa muuta taidan ehkä kuitenkin jäädä.




8 kommenttia:

  1. Meilläkin ollaan jo aika lähellä vaipattomuutta, kuopus on vähän teidän kuopusta nuorempi ja on jo tosi hyvin kuiva, paitsi öisin. Harvemmin sattuu vahinkoja, enemmän se taidan olla minä, joka varmistelen vielä vaipan kanssa. Mietin jo tuossa, että onkohan tuo tänään ostettu vaippapaketti viimeinen, niin vähän niitä nykyään kuluu. Odotan kyllä kovasti sitä päivää, kun vaippoja ei enää tarvitse ostaa, en jää kaipaamaan sitä sitten yhtään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En jää kaipaamaan minäkään tuota vaippa-aikaa, ihanaa kun kuopus tekee tarpeensa potalle. Paitsi että eilen yöllä kävi vahinko, kun lapselta tuli pissa unessa. Mutta sattuuhan noita, yövahingoksi tuo on meille ensimmäinen.

      Poista
  2. Onnea saavutuksesta myös kärsivällisille vanhemmille! Kai te bileet merkkipaalun kunniaksi järjestätte?:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me ei taidettu järjestää mitään sen ihmeempiä juhlia, kunhan on kehuttu kuopusta kovasti koko ajan. :)

      Poista
  3. 2.5v on ollut meilläkin suurin piirtein se ikä, kun on siirrytty isojen pöksyihin. Taitaa siinä vaiheessa olla juuri se kuuluisa herkkyyskausi. :) Ihania kuvia pikkumiehestä! Valloittava tapaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinä iässä on selvästi joku herkkyysvaihe, jolloin kannattaa panostaa. Nyt tuo valloittava tapaus kiukuttelee tuossa lattialla. :P

      Poista
  4. Mulla on jäänyt mieleen, että esikoinen kasteli yhdettoista pikkarit ekana vaipattomuuspäivänä, mutta heti seuraavana oli homma jo hahmottunut parempaan suuntaan. Siksi se on jäänyt mieleen, että sain mummolasta samaan aikaan kasan keltaisia froteeretropikkareita ja niitä on käytetty sen jälkeen joka ipanalla tuossa vaiheessa..Nyt pikkarikasa lähti siskon tytölle samaa hommaa varten. Äidillekin nostalgianhuuruista kuivaksiopettelua, kun pestävänä on kasa oman lapsuuden pöksyjä :)

    Kolmen tytön ja yhden pojan äitinä täytyy sanoa, että se oivallus, mistä pissa tulee ja kuinka sen tuloa hallitaan on ollut tytöille poikaa helpompi prosessi :) Moni tuttu on sanonut samaa.

    Mulla on sama kokemus, että lapsen oma motivaatio siihen tarvitaan. Ei voi pakottaa. Sinänsä lasten kerhotäti sanoi, että heillä on ongelmana reippaasti yli kolmevuotiaat pikkukerholaiset, joita ei ole opetettu isompaakaan tavaraa tekemään pottaan. Sanoi, että nykyäidit ehkä jättävät sen hoitotätien tehtäväksi. Ei sekään tunnu järkevältä, kun mennäänhän siinä sitten herkkyskausien yli ja kai luulisi asian olevan jo vähän nolo lapsellekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On varmasti nostalgissta, ihana muisto! Olen muuten muiltakin kuullut kuinka tytöt oppivat helpommin kuivaksi kuin pojat ja luopuvat vaipoista useassa tapauksessa poikia aiemmin. Siihen nähden olen enemmän kuin tyytyväinen, että kuopuskin oppi meillä homman näin ajoissa ja kaikki lähti hänen kypsyydestään. Me sitten vanhempina vähän tuuppasimme eteenpäin, mutta motivaatio tuli häneltä itseltään, lapsi on kovin ylpeä pottailustaan. Ja me tietysti myös. Olen itse myös sitä mieltä, että kolmevuotiaan ja vanhemman saa kyllä halutessaan opetettua päivisin potalle, ei sen ikäisen tarvitse enää tehdä tarpeitaan vaippaan. Yöt ovat sitten eri juttu, siinä kypsymistä ei oikein voi nopeuttaa.

      Poista