Kirja-arvostelussa Uuden ajan nainen - Hilja Pärssisen tarina

Marjaliisa Hentilä, Matti Kalliokoski, Armi Viita: 

Uuden ajan nainen - Hilja Pärssisen elämä. 

360 s. Siltala 2018. 
Kirja saatu arvostelukappaleena Siltalalta 

ja arvio julkaistu Suomen Kuvalehdessä.

Runoilija naisasian etujoukoissa

Me tunnemme Miina Sillanpään ja Minna Canthin nimet. Pitäisikö meidän tietää myös kuka Hilja Pärssinen oli? Uuden ajan nainen -teoksen kirjoittajien mukaan ehdottomasti.

Hentilä, Kalliokoski ja Viita ovat kirjoittaneet perusteellisen selvityksen aikansa edistyksellisen vaikuttajan Hilja Pärssisen elämästä. Pärssinen (1876-1935) oli pappisperheen tytär, opettaja ja toimittaja. Hän johti Työläisnaisliittoa ja oli yksi ensimmäisiä naiskansanedustajia. Kirja piirtääkin kuvan monitahoisesta ihmisestä, olihan Pärssinen myös tunnettu runoilija.

Kirjailijat tuntevat aiheensa perinpohjin ja tapahtumat taustoitetaan ansiokkaasti. Pärssisen elämä kytketään joka käänteessä ajan vallitseviin yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Esiin tulevat voitot ja tappiot, kun eduskuntatyöstä päädyttiin sisällissodan jälkeen pakomatkalle Venäjälle ja lopulta vankilaan ennen paluuta tapahtumien keskiöön.

Hilja Pärssinen oli aikansa feministi, joka halusi uudistaa naisten, lasten ja koulutuksen asemaa. Hän halusi naisille samat oikeudet kuin miehille. Samaan aikaan äitiys näyttäytyi hänelle pyhänä ja muuttumattomana. 

Näistä kertovien osioiden yhteydessä tulee hyvin esiin Pärssisen ristiriitaisuus, joka osoitetaan, mutta jonka syitä ei pahemmin avata. Toisinaan työrooli myös tuntuu jyräävän yksityisen ihmisen alleen ja Pärssisen tunteet sekä ajatukset jäävät toiminnan varjoon. 

Kirjan luettuani olen samaa mieltä siitä, että Hilja Pärssinen ansaitsee tulla laajemmin jälkipolvien muistamaksi. Seuraavaksi olisikin kiinnostavaa lukea analyysia siitä miksi näin ei ole ja miksi hän on jäänyt samaan aikaan vaikuttaneiden kanssasisartensa varjoon.