Astrid Lindgren: Mestarietsivä Blomkvist.
175 s. WSOY 2018.
Kirja saatu arvostelukappaleena WSOY:ltä.
Tällä kertaa esittelyssä on erinomaista kesälukemista seikkailutarinoiden ystäville ja mikä parasta, täysin uutena suomennoksena.
Astrid Lindgrenin luoma Kalle Blomkvist, tarkemmin sanottuna Mestarietsivä Blomkvist, on 13-vuotias pikkukaupungin kasvatti ja Sherlock Holmesin innokas ihailija. Sitä paitsi hän viettää juhlavuottaan. On kulunut jo seitsemänkymmentä vuotta siitä, kun Lindgrenin etsiväsankarin seikkailuja alettiin ensimmäisen kerran julkaista suomennettuina. Kustantamossa merkkipäivää juhlitaan uusien suomennosten voimin, kun palkittu kääntäjä Kristiina Rikman on saanut tehtäväkseen ajanmukaistaa dekkareiden kieltä ja ilmaisua.
Tämän klassisemmaksi ei lasten jännitysromaaneissa päästä ja mikäli pidit Viisikoista, pidät myös Blomkvistista. Kalle toivoo olevansa itsekin jonain päivänä kuuluisa etsivä ja perustaa sitä odotellessaan parhaiden kavereidensa Andersin ja Evan kanssa kerhon nimeltä Valkoiset ruusut. Leikkimielinen sota vastakkaista ryhmittymää, Punaisia ruusuja vastaan kuitenkin saa jäädä, kun Kalle huomaa kaupunkiin saapuneen kovin erikoiselta näyttävän miehen. Kuka tämä on ja millä asialla, siitä on otettava selvää. Ja siitä se seikkailu jännittävine ja vaarallisine käänteineen alkaa.
Romaanin käännös on onnistunut. Kieli toimii eikä tunnu tämän päivän lukijasta vanhentuneelta. Kirjoitusajankohdan paljastavat ilmaisut ja käytöstä pois jääneet sanat on osin karsittu, osin jätetty. Sivuilta välittyy Lindgrenin monista teoksista tuttu henki, kun päivät ovat aurinkoisia ja ihmiset hymyilevät pienen kaupungin kaduilla.
Kymmenvuotias esilukijani piti kirjasta. Se on hänen mielestään kohtuullisen helppolukuinen seikkailukertomus, jonka teksti on ymmärrettävää. Erityismaininnan saa loppupuolen takaa-ajokohtaus, jossa jopa ammutaan. Silti totesimme molemmat ettei tässä ole jännitystä liikaa, ei niin että oikeasti pitäisi pelätä.
Dekkaritrilogian toinen osa Mestarietsivä Blomkvist vaarassa ilmestyy heinäkuussa. Myös se pitää kuulemma ehdottomasti lukea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti