Kaksplus.fi

perjantai 2. joulukuuta 2016

Mari Manninen: Yhden lapsen kansa

Mari Manninen: Yhden lapsen kansa - Kiinan salavauvat, pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret. 205 s. Atena 2016. Kirja saatu arvostelukappaleena Atena Kustannukselta ja kritiikki julkaistu alkujaan Suomen Kuvalehdessä.


Kiinalaisen lapsipolitiikan jäljillä

Miltä kuulostaisi, jos joutuisit keskeyttämään raskautesi vain, jotta et menettäisi työpaikkaasi? Tai joutuisit viimeisilläsi raskaana pakenemaan viranomaisia? Kiinassa tämä on ollut arkipäivää jo kymmeniä vuosia.

Mari Mannisen teos Yhden lapsen kansa – Kiinan salavauvat, pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret on katsaus kiinalaiseen yhden lapsen politiikkaan. Pekingissä asuva ja kiinalaista kulttuuria tunteva Manninen on haastatellut kirjaa varten paikallisia ja tällä tavalla antanut äänen juuri heille, joita politiikka on suoraan koskettanut.

Vuodesta 1980 aina vuoteen 2015 saakka syntyvyyden tiukka säännöstely oli Kiinassa valtion tehtävä. Tavoitteena oli pysäyttää hallitsematon väestönkasvu, mutta lopputulos oli brutaali. Haastatellut kertovat valvonnan alla elämisestä, poikalapsen merkityksestä ja lasten hylkäämisistä. Mannisen kynästä tulevat ilmi pakkosterilisaatiot, myöhäisen vaiheen abortit ja koko se propaganda, joka asiaa ympäröi.

Manninen myös purkaa teoksessaan niitä monia harhaluuloja, joita yhden lapsen politiikkaan liittyy. Kaikki eivät suinkaan olleet käytäntöä vastaan ja maaseudulla useamman lapsen perheet olivat verraten tavallisia. Joillekin tytöille yhden lapsen politiikka antoi mahdollisuuden koulutukseen perheen ainoana lapsena.

Yhden lapsen kansa on katsaus tunteita herättävään aiheeseen. Se ei ole puhtaan objektiivinen tietoteos ja kirjaa lukee paikoitellen kuin romaania. Lähteitä mainitaan, mutta myös kirjailijan omat ajatukset ja tunteet aiheesta ovat vahvasti esillä. Tärkein lähde onkin se kokemus, joka kiinalaisten kertomuksissa puhuu.

Tämän vuoden alusta lähtien kiinalaisilla on ollut oikeus hankkia kaksi lasta, sillä yhden lapsen politiikan on huomattu vinouttavan väestörakennetta pahasti. Manninen ei pidä mahdottomana, että aikanaan sääntelystä luovuttaisiin kokonaan. Sen saa tulevaisuus näyttää.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti