Kaksplus.fi

perjantai 30. syyskuuta 2016

Riikka Pulkkinen: Paras mahdollinen maailma

Riikka Pulkkinen: Paras mahdollinen maailma. 356 s. Otava 2016. Kirja saatu arvostelukappaleena Otavalta ja teksti julkaistu alunperin Suomen Kuvalehdessä. 

"Kun muurit murtuvat




Riikka Pulkkisen uutuusromaani Paras mahdollinen maailma alkaa mysteeristä.

Berliinin muurin murtumisen päivänä syntynyt Aurelia saa kiinnityksen kulttiohjaajan uuden näytelmän päärooliin ja tulee samalla kuin tahtomattaan sysänneeksi perheensä vaietut salaisuudet kohti pintaa. Kun aivoverenvuodon saanut isä ei ole enää kertomassa mitä parikymmentä vuotta sitten tapahtui ja äidin puhelut päätyvät vastaajaan, seisoo Aurelia rajalla. Voiko elämä jatkua ennallaan menneestä välittämättä?

Siinä missä romaanin alkuosa johdattaa lukijan salaisuuksiin, keskittyy teoksen toinen puolisko purkamaan niitä. Jo Pulkkisen esikoisteoksesta tuttu rajan käsite yhdessä ihon ja muurin kanssa toimivat vahvoina symboleina oman itsen ja maailman väliselle erottelulle. Iho on Aurelian turvapaikka, iho tekee hänestä kokonaisen. Samalla se kuitenkin erottaa hänet muista kuten muuri aikoinaan erotti kaksi yhden kaupungin puoliskoa. Ja aivan kuten muurin murtuminen synnytti vapaan Euroopan, on Aurelia oman vapautensa kynnyksellä.

Romaanissa vuorottelevat niin Aurelian ääni kuin tämän äidin kertomus menneistä tapahtumista, välillä myös kaikkitietävä kertoja kommentoi menneitä ratkaisuja. Kahden näkökulman käyttäminen kuljettaa mennyttä ja nykyhetkeä saumattomasti rinnakkain. Käy myös selväksi ettei mysteerin ratkaisu itsessään ei ole merkityksellinen, vaan sen vaikutukset jäljelle jääneiden elämään.

Aurelia piiloutuu roolien taakse niin näyttämöllä kuin arkielämässä. Hän on nuoresta saakka etsinyt oman olemisensa muotoa ja toisen henkilön nahkoihin on helppo piiloutua. Tässä häntä auttaa Veronikaksi nimetty peilikuva, joka on yhtä aikaa todellinen Aurelialle ja näkymätön muille. Mikä tai kuka Veronika on, sitä ei tiedä edes Aurelia ennen kuin lopulta uskaltaa muistaa. Lukijalla on asiasta aavistuksensa jo ennen salaisuuden paljastumista.

Pulkkisen romaanin tematiikka kulkee hienosti kohti päätepistettään, loppua, joka yhtä aikaa on uuden alku. Teos on ehjä kokonaisuus ja vahva jatkumo kirjailijan kahdelle ensimmäiselle teokselle, kuin paluu vanhaan edellisen romaanin komediallisen otteen jälkeen. Erityismaininnan saa rikas kieli, joka tekee lukemisesta nautinnon. Tällaisten tarinoiden vuoksi Riikka Pulkkisen romaanien ilmestymistä odotetaan."








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti