Kaksplus.fi

torstai 26. marraskuuta 2015

Viime aikoina luettua III

Kysyin esikoiselta yhtenä iltana, että mitä he mahtavat kuopuksen kanssa aikuisina muistaa äidistä. Muistavatkohan he, että äidillä oli aina kirja kädessä. "No niinhän sulla kyllä on" mietti esikoinen. Että sillä linjalla, seuraavia lukuvinkkejä tarjolla!

Vastikäään edesmenneen ruotsalaisen dekkarimestarin Henning Mankellin tuotannosta löytyy myös paljon muuta. Ruotsalaiset saappaat on itsenäinen jatko-osa teokselle Italialaiset kengät. Ulkosaaristoon vetäytynyt entinen kirurgi Fredrik Welin menettää kotinsa tulipalossa pelastautuen jaloissaan kaksi vasemman jalan saapasta ja päällään sadetakki. Hän joutuu pohtimaan elämän jatkuvuutta, mutta lohdullista kyllä, elämä näyttää aina kantavan tavallaan. 


Heidi Köngäs on tarttunut isoon aiheeseen ja teos on otsikoitu ytimekkäästi päähenkilön nimellä. Hertta kertoo kommunistivaikuttajan ja ministeriksikin kohonneen Hertta Kuusisen tarinan ns. vaaran vuosina. Kerronnan keskiössä on Kuusisen suuri rakkaustarina toisen poliitikon, Yrjö Leinon kanssa. Köngäs kirjoittaa päähenkilöstään intiimisti ja läheltä, tulkiten todelliset historialliset tapahtumat kerrontataiteeksi. Lukija elää Hertan elämän ilot ja surut, menestykset ja menetykset vankilasta turvasäilöön ja suuresta onnesta pettymykseen. Erinomainen kirja ja vinkkinä mainittakoon Ylellä vielä ennen joulua esitettävä, Hertan ja Yrjö Leinon tarinan kertova televisiosarja Punainen kolmio. 


Seuraavaksi jotain poliittisesti erittäin epäkorrektia, kielellisesti roisia, mutta ah niin hauskaa. Antti Holman teos Kauheimmat runot esittelee meille neljä ennalta tuntematonta runoilijaa, joiden tuotantoa syystä tai toisesta ei löydy virallisista antologioista. Reino Leino, Sirsi Sunnas, Karin Toisiks-Paraske ja Edith Södermalm esiintyvät teoksessa aivan kuten tunnetummat lähes-kaimansa ja Holma on omaksunut pastisseissaan hienosti esikuvien tyylin runomittaa myöten. Nopeasti luettu, vähän hihitelty, mutta ehkei kuitenkaan ainesta suurten kokoelmien joukkoon. Suosittelen kuitenkin teoksen avaavan Sirsi Sunnaksen ABC-runoelman lukemista pienten korvien ulottumattomissa. Näin ei joudu selittämään miksi äiti hytkyy naurusta. 




Nyt on sairausloma taas toistaiseksi ohitse. Olipa ihanaa, kun oli aikaa lukea. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti