Kaksplus.fi

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Syntymäpäivät Kansallismuseossa

Tänä vuonna me päätimme ensimmäistä kertaa ulkoistaa esikoisen syntymäpäivät. Juhlimaan oli tulossa yli kymmenen lapsen joukko ja kun vieraslistaa ei haluttu väkisin pienentää, oli etsittävä jokin paikka viettää juhlia. Meidän kotimme ruokapöydän ympärille ei koko joukkoa olisi saatu sovitettua ja Hoplopit sun muut hylkäsimme myös. Halusimme jotain, jossa koko porukka olisi yhdessä ja loppusuoralle pääsivät Sea Lifen oikein mainiolta kuulostava synttäripaketti sekä valitsemamme aarteenetsintä Kansallismuseossa. Ainakin museosynttäreitä voin lämpimästi kehua ja suositella.




Olimme kutsuneet lapset tunnin kestävälle aarteenetsinnälle lauantaina puoliltapäivin ja otimme vieraat vastaan Kansallisteatterin aulassa. Siitä lapset lähtivät oppaan ja mieheni kanssa etsimään nallekarhun piilottamaa aarretta ja minä menin alakerran kahvioon varmistamaan, että kaikki oli tarjoilujen osalta kunnossa. Muutama vanhempikin lähti mukaan kiertämään museon näyttelyitä ja mies kertoi myöhemmin lasten olleen tyytyväisiä ja kiinnostuneita kaikesta näkemästään ja kuulemastaan. Olivat hienosti jaksaneet keskittyä kierroksella ja lopulta jokainen kierrokselle osallistunut oli saanut palkinnoksi kultakolikon nallekarhun aarrearkusta. Esikoista puolestaan lahjottiin museon puolesta palapelillä. Kuopus taas oli tohkeissaan, kun pääsi oikein eskareiden kanssa juhlimaan.



Tämä keisarin valtaistuin oli ollut monen lapsen ykkössuosikki ja esikoinen olisi halunnut sen kotiin nojatuoliksi. Meidän pikkutyyppi oli myös kertonut oppaalle kuinka Suomi ensin kuului Ruotsin vallan alle ja sitten siirrettiin Venäjälle ja se Nikolai oli Venäjän viimeinen tsaari eikä siitä oikein tykätty. No, tätä rataahan se meni!


Aarteen löytämisen jälkeen siirryttiin alakerran kahvioon herkuttelemaan ja avaamaan lahjoja. Henkilökunta oli laittanut kaiken valmiiksi ja ilmapallot sekä serpentiinit koristivat juhlapöytää. Lauloimme ensin sankarille ja sen jälkeen hän sai avata lahjoja ja minä autoin lapsia ottamaan ruokaa sivupöydältä. 


Tarjolla oli nakkeja ja lihapullia, sipsejä ja popcorneja, kahdenlaisia keksejä, vaahtokarkkeja ja donitseja. Ja tämä kaikki kuului kahvilan edullisimpaan synttärimenuvaihtoehtoon, erittäin hyvä hinta-laatusuhde meidän mielestämme. Kakun olisi saanut tilata erikseen, mutta harvoin se näillä lastensynttäreillä osoittautuu ykkösjutuksi ja mekin jätimme sen väliin.





Minäkin olin siis mukana, omaksi tehtäväkseni jäi varmistaa kahvilasta kaiken olevan kunnossa ja maksaa sekä opaskierros että tarjoilut, helpolla pääsin! Mies joutui keppieni vuoksi olemaan se päävastuullinen näiden juhlien osalta ja hyvä niin. Oli nimittäin virheveto lähteä liikkeelle tämän jalan kanssa, vaikka kyseessä kuinka oli vain parituntinen ja sain istua paljon. Taisin oikeasti vihdoin tajuta, että tämä jalka tosiaan on murtunut, kun illalla se oli julmetun turvonnut ja nukkumista haittaava särky lakkasi vasta pitkälle aamuyön puolella. Jalka otti niin sanotusti itseensä, mutta ei minulle tullut edes mieleen jättää esikoisen juhlia väliin. 


Kotona piti ottaa lapselle kuva kaikista lahjoista, että hän muistaa myöhemminkin mitä sai täyttäessään seitsemän. Niin hienoja paketteja, laitoin äsken kaikille vanhemmille vielä ylimääräisen kiitosviestin esikoisen muistamisesta. Olimme molemmat ihan otettuja ja legoja on tehty ahkerasti. 


Tällä Trash Pack -sarjan autolla leikkii myös kuopus aina esikoisen silmän välttäessä. Menee sarjaan "äiti ei aina voi ymmärtää, mutta lapseni nyt vaan rakastavat näitä pöpöjä ja bakteereita."


Näistä synttäreistä jäi tosi hyvä mieli meille kaikille ja ulkoistaminen on jatkossakin ehdottomasti vahva vaihtoehto esikoisen synttäreitä juhlittaessa, kuopuksen juhlia voidaan varmassti vielä juhlia meillä kotona. Eihän tämän helpompaa voi juhlien järjestäminen olla, kun joku muu hoitaa kaiken, siivoaa jäljet ja itselle jää tehtäväksi ainoastaan käyttää pankkikorttia ja kiittää kauniisti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti