sunnuntai 7. joulukuuta 2014

It's beginning to look a lot like...

Ensimmäiset joulujutut on nyt hankittu ja laitettu esille. Lyhdyt kynttilöineen tuovat vähän valoa pimeyteen ja jouluvalot parvekkeen kaiteeseen kiedottuina saavat olla ensin talvivalot, sitten jouluvalot ja myöhemmin taas talvivalot. Myös ulko-ovea koristaa tästä eteenpäin uusi kranssi.


Meillä on vakkaristi ulko-ovessa ruskea sulkaseppele, mutta jouluisin sen tilalle on ripustettu kultainen, oikein kimaltava kranssi. Hilettä on niin paljon, että sitä tippuu jokaisella avauksella oven eteen lattialle ja yleensäkin oveen koskettaessa varisee  keltainen kimallus alas. Esimerkiksi postit, tullessaan luukusta joulukuussa, ovat usein kauniin hileisiä. 

Nyt tämä kimallusihanuus saa jäädä odottamaan, sillä löysin Pentikiltä kauniin korvaajan. Yleisesti olin etsimässä punasävyistä kranssia, mutta tässä viehätti talvinen tunnelma. Tämä tuntuisi sopivan koko pimeään vuodenaikaan, ei vain jouluun. 



Tuossa tuntuu vihreän myötä myös lupaus keväästä. Ei huono juttu ollenkaan.


Poikien tämänvuotiset koristeet näkyvät alla. Esikoinen valitsi kuumailmapallon kyydissä roikkuvan pukin ja kuopus viime vuoden tapaan robotin. Hän ilmoitti jo kotona haluavansa jälleeen robottikoristeen, kysyi Stockan jouluosastolla missä ne mahtavat olla ja valitsi omansa. Mitä sitä hyvää vaihtamaan, kai.



Vielä joulu ei meillä kotona tämän enempää näy yhtä valkoista leikkoamaryllistä lukuunottamatta. Kunhan kuopuksen synttärit on saatu juhlittua ja koko koti suursiivottua (siivousfirman toimesta, ihanaa ja jes!) laitetaan koristeita enemmän paikoilleen. Kuusen ja poikien pikkukuuset päätimme hakea eskarin ja päiväkodin päättymispäivänä, siitä meille alkaa kolmen viikon joululoma, jos ei paria välissä tehtävää työpäivää oteta huomioon. Eikä niitä oteta. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti