Kaksplus.fi

lauantai 19. lokakuuta 2013

Vilkkaan viikon paras päivä

En osaa päättää onko se perjantai vai lauantai. Eilen olin sitä mieltä, että ehdottomasti perjantai! Kun viikko on takana, lapsilla karkkipäivä ja illalla katsotaan koko perhe yhdessä Hauskat kotivideot. Punaviiniä ja pitsaa, poikien lämmittämä sauna. Hyvin tavallisia juttuja, mutta niitä yhteisiä.

Tänään taas olen valmis liputtamaan lauantain puolesta. Rauhallinen päivä kotijuttujen ja asioiden hoitamisen parissa puuhailleen. Jossain välissä ulkoilua ja hyvää ruokaa.  Ehkä molempi parempi!


Onpahan ollut taas viikko. Ihmettelen itsekin miten muutamaan päivää voi mahtua niin paljon kaikenlaista sen normaalin päiväkoti-työpaikka-ruokakauppa-koti -yhdistelmän lisäksi. Keskiviikkona mies hyväksyi työtarjouksen ja allekirjoitti sopimuksen uudesta paikasta. Irtisanomisaika loppuu joulukuussa ja uudet haasteet alkavat. Torstaina mieheen iski flunssa ja herran on löytänyt tuosta sohvanpohjalta makaamasta. Pyysin häntä nappaamaan viikolla yhdet asukuvat, vähän vaihtelua tänne kirjoitusten kuvitukseksi. En tarvitse töissä mitään tavallisesta tyylistäni poikkeavia vaatteita, joten tässä torstaina päällä kashmir-neule, kapeat housut ja nahkasaappaat. Aikalailla perustyyliäni, sitä ominta minua mekkojen lisäksi.


Koruja tulee arjessa käytettyä turhan vähän. Lähes aina nappaan vain vihki- ja kihlasormukset sekä kellon ranteeseen.



Minä olin tällä viikolla töissä kolmena päivänä ja töitä on riittänyt sen verran hyvin, että konetta tulee tuijotettua kuutisen tuntia tiiviisti lounasta lukuunottamatta. Torstaina alkoi esikoisen uimakoulu ja kun mies ei sinne päässyt, menin minä viemään lapsen uimaan. Panin siinä katsomon penkeillä istuessani merkille, että uimakouluäitien peruslukemistoon kuuluvat muun muassa Jo Nesbo ja Mari Jungstedt. Joku luki Hesaria, kun puolisen tuntia piti istua ja odotella. Tunnistan tunteen, jokainen hetki on käytettävä hyödyksi.

Perjantaina vein aamulla kuopuksen päiväkotiin ja lähdin esikoisen kanssa hammaslääkäriin. Oli aika laittaa lapselle oikomiskoje suuhun. Mikäpä siinä, mutta aika oli tunnin ja vartin myöhässä. Voin kertoa, että siinä on mielikuvitus koetuksella, kun yrittää pitää jännittävää ipanaa rauhallisena odotuksen kestäessä ja kestäessä. Lopulta aika tuli ja esikoinen oli superreipas. Tottakai hän muutaman kerran nipisti suun tiukasti kiinni, mutta oli ihan rauhassa makuuasennossa, ei rimpuillut ja avasi suunsa parin pyynnön jälkeen. Nyt lapseni kuulostaa lespaavalta juopolta, mutta onpahan isketty rautaa suuhun. Ristipurenta bye bye! Niin ja toinen alahammaskin irtosi, nyt on komea kolo kundilla purukalustossa!


Minä olen nukkunut jotenkin todella huonosti. En edes aloita siitä millaista meidän yöelämämme on, mutta yksinkertaistettuna meidän lapsiamme ei ole varustettu nukkumisgeeneillä. Ja tällä viikolla ne geenit ovat olleet jotenkin tavallista enemmän hakusessa. Olen ollut niin väsynyt, että työpäivän jälkeen silmiä kirvelee ja päätä särkee ja eilen ilmoitin iltapäivällä miehelle, että nyt vuoronvaihto, pakko päästä nukkumaan. Teki hyvää.

Ja kun on väsynyt, on toleranssi lasten säätämiselle, nahistelulle, kilpailulle ja riitelemiselle tavallista alhaisempi, ei sillä että se kovin korkea olisi muutenkaan. Mutta vaikeaa on olla pitkään vihainen, kun kuopus on taas kerran ihan itse laittanut pipon päähän ja kengät vääriin jalkoihin


Koska elämä piristyy aina silloin, kun on jotain kivaa odotettavaa, tehtiin tällä viikolla myös matkavaraus. Maaliskuussa koko perhettä kutsuu lämpö ja Lähi-Idän ihmeellisyydet.


4 kommenttia:

  1. Kiitos kivasta ja elämänmakuisesta blogista. Olen seuraillut mukana jo jonkun aikaa, mutta en ole tainnut aiemmin kommentoida. Minulla olisi sinulle haaste blogissani: http://omankuplansasankari.blogspot.fi/2013/10/11-asiaa.html.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset! Teen haasteen heti, kun aikaa hieman löytyy tässä arjen juttujen keskellä. :)

      Poista
  2. Tulin katsomaan joko löytyisi synttärisuunnitelmia ;)
    Ihanat harvahammas isoveli ja omatoiminen pikkuveli <3 mä hieman kauhulla odotan sitä kun meidän veljekset alkavat olla siinä iässä, että koko ajan saa toimia erotuomarina...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Postaus suunnitelmista on puoliksi jo valmis! ;) Mun erotuomariaika alkoi silloin, kun pienempi lähti liikkeelle ja suuntasi tietysti ensimmäiseksi isoveljen lelujen luo. Silloin alkoi rinnakkaiselon harjoittelu ihan toden teolla.

      Poista