torstai 26. tammikuuta 2017

Hetken hiljaisuus

Pari hassua kuukautta takaperin olimme siskoni kanssa viikonlopun ajan muuttamassa isoäitiä uuteen kotiin. Teimme siitä niin mukavan ja kotoisan kuin suinkin osasimme. Jouluna olimme käymässä, istuimme pöydän ympärillä, söimme ja juttelimme. Olimme yhdessä. 

Huomenna lähdemme tyhjentämään asuntoa ja valitsemaan muistolauseita. On jälleen jäähyväisten aika.

Epäilen, että blogin kirjoittaminen jää hetkeksi tauolle. Mutta palaan, kun taas jaksan. Siihen saakka keskityn siihen tärkeimpään, läheisiini.


Tätä maljakkkoa ihastelin isoäidin hyllyssä lapsena valtavasti, se oli kauneimpia esineitä minkä tiesin. Laitoin sen kotona paikkaan, josta näen sen usein. Vielä nyt kyynelten läpi.

21 kommenttia:

  1. Otan osaa suuressa surussa.

    -satu

    VastaaPoista
  2. Lämmin osanotto. Kyyneleet tuli omiinkin silmiin. Kaunis muisto tuo maljakko. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle. Muitakin kauniita muistoja on löytynyt, kun 50-luvulla rakennetun talon tyhjennystä on aloiteltu.

      Poista
  3. Osanottoni. <3
    -Saffy

    VastaaPoista
  4. Vastaukset
    1. Kiitos. Voimia on tarvittu ja tarvitaan vielä, kunhan hautajaiset ovat viikon kuluttua.

      Poista
  5. Lämmin osanotto! Ei tätä kirjoitusta voinut kuivin silmin lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Tämä on jotenkin niin kaksijakoista, arki rullaa kuten ennenkin, mutta tasaisin väliajoin asia muistuu mieleen.

      Poista
  6. Otan osaa suruusi Pauliina.
    T. Marjo

    VastaaPoista