Jokin aika takaperin luin Nannin blogista Bikini Hiit Challenge -kotitreenistä. Osallistuin arvontaan, mutta vaikka en siinä kolmen viikon treeniä voittanutkaan, jäi jokin kytemään takaraivoon. Muutaman päivän mietinnän jälkeen klikkasin itseni palveluntuottajan sivustolle ja ostin itselleni tuon kolmen viikon treenipaketin. Kuinka sopivasti sen saikin tuolloin puoleen hintaan ja lisäksi paitsi ekstraviikon päälle, myös kutsun ystävälle mukaan treenaamaan. Sisko otti haasteen vastaan ja nyt meillä on viikko treenausta takana.
Bikini Hiit Challengessa tehdään liikkeitä kiertoharjoittelulla ja korkeilla sykkeillä. Jokainen kierros koostuu kuudesta liikkeestä, joita tehdään 30 sekuntia jokaista ja liikkeiden välissä pidetään kymmenen sekunnin tauko. Kierrosten välissä hengähdetään minuutti ja kierroksia tehdään omasta kunnosta ja mieltymyksestä riippuen neljästä kuuteen.
Voin sanoa, että rankkaa on ollut. Liikkeet keskittyvät vatsaan, reisiin ja takapuoleen, eli niihin yleisiin ongelmakohtiin. Sitkeästi olen ensimmäisen viikon jokaisen treenin suorittanut, vaikka välillä puuskutus on ollut kovaa, jalka ei todellakaan ole noussut hyppyyn ja kasvojen väri ollut enemmän violetti kuin punainen. Kuopus on mukana tsemppaamassa, ojentamassa vettä ja napsauttamassa laskurikellon uudelle kierrokselle.
Minulle tämä on ollut erinomainen tapa aloittaa pitkään roikkunut kuntoilu uudelleen. Kukaan ei voi väittää etteikö aikaa kahdenkymmenen minuutin treeniin olisi jossain välissä päivää, en edes minä. Päivän treeni kilahtaa aamulla sähköpostiin, yleensä olen tehnyt sen alkuillasta. Mukavaa on myös se, että liikkumista ohjelman mukaan voi jatkaa myös kolmen viikkon ja siihen lisätyn ekstraviikon jälkeenkin, kun ne kerran on itselleen saanut.
Viiden treenipäivän jälkeen pidettiin kaksi lepopäivää, joiden jälkeen toinen treeniviikko alkoi jalkapainotteisesti ja tänään tein jo aikaisin iltapäivällä päivän vatsatreenin. Tosi outoa minulle, mutta ei tee yhtään mieli jättää treenaamatta. Ehkä aika vihdoin oli tälle kypsä.