Matkoja ja matkahaaveita

Arkea jaksaa kummasti, kun sähköpostissa odottelee matkalippuja ja hotellivarauksia. Viime vuosien reissusaldo on ollut vallan ilahduttava ja mukavassa suhteessa ranta- ja kaupunkilomia sisältävä. Tälle vuodelle on jo yksi matka varattuna ja muutama mietinnässä.

Aika tarkalleen kuukauden kuluttua, koululaisen ja eskarilaisen hiihtolomalla, matkaamme Lähi-Idän ihmeitä katsomaan. Lennot Dubaihin ja hotellin kautta buukattu kuljetus vievät meidät Ras-Al-Khaimahiin viettämään lepolomaa toivottavasti mukaviin olosuhteisiin. Olemme perillä kokonaisen viikon ja kukaan meistä ei halua dyyniretkille, basaareihin tai paikallisia nähtävyyksiä sen kummemmin katselemaan. Pojat haluavat uida, mieluiten joka päivä ja koko päivän. Minä ja mies haluamme istua altaan reunalla, lukea kirjoja ja olla vaan ilman aikatauluja. Onneksi tiedän, että meidän perheellemme ei tuota minkäänlaisia vaikeuksia viettää vaikka koko viikkoa hotellialueella. Yhtenä päivänä pitää tosin käydä Dubaissa, sillä Dubai Mallilla odottelee pari liikettä sisustus- ja kenkäostoksia. Vähän jo jännittääkin tuo matka, mahdanko pitää kohteesta ja hotellista yhtä paljon kuin edellisellä reissulla kolme vuotta sitten.

Kesällä emme mene minnekään, kun meillä toivottavasti on täysin remontoitu kesäpaikka, jossa viettää kesäpäiviä. Syksyllä taas on eri tilanne, mutta silloinkin reissut hoidetaan koulun loma-aikana. Syyslomaa on viikko ja olemme alustavasti miehen kanssa puhuneet pienestä piipahduksesta lempikaupungissamme. Kun esikoinen oli eskarissa, vein hänet katsomaan Leijonakuningas-musikaalia Lontooseen. Nyt on kuopuksen vuoro ja tällä kertaa hänen kanssaan musikaalinautintoa katsomaan menee tietysti mies. Minä sen sijaan ajattelin viedä esikoisen Lontoon lähettyvillä olevaan Harry Potter -maailmaan, tai mikä sen nimi nyt onkaan. Viikonlopun mittainenkin reissu perjantaista sunnuntaihin olisi riittävä, kun hotelli on hyvien kulkuyhteyksien varrella ja tekemiset suunniteltu hyvin.

Joulun alla isäni täyttää vuosia ja alustavasti olemme perheen kanssa jutelleet juhlapäivän juhlistamisesta ulkomailla. Katsotaan mitä keksitään.

Vielä ei kuopus ole päässyt Atlantin ylitse ja olemme koko perheellä pidättäytyneet kaukoitään saakka lentämisestä meidän vanhempien mukavuuden vuoksi. Olemme kuitenkin jo pitkään miehen kanssa puhuneet, että yhteisiä nelikymppisiä ja viisitoistavuotishääpäivää vietämme sitten aikanaan koko perhe Malediiveilla. Silloin nuorempikin on lähes kymmenen vuotta vanha, ja oletus kivuttomista pitkistä lennoista ainakin minulla vahvana mielessä. Toinen pidempi reissutoive meillä on myös, haluaisimme nimittäin lähteä koko perheenä katsomaan miltä Yhdysvaltojen itäosa näyttää. Toiveena olisi yhdistää Washington sekä New York samalle reissulle. Saa nähdä milloin tämä on ajankohtaista.

Satuin eräänä päivänä katsomaan poikien vauvakirjoja ja pysähdyin matkoista kertovalle aukeamalle. Ei epäilystäkään, olemme onnistuneet tavoitteessamme säilyttää matkustelevainen elämäntapa myös lapsiperheenä. Ja lapset, heistä toivottavasti kasvaa hiljalleen maailmankansalaisia.