Ystävien rapukestit taitavat jäädä tältä vuodelta hyvistä aikeista huolimatta väliin, mutta onneksi ehdimme herkutella perheen kanssa saksiniekoilla, kuten jo niin monena vuonna aikaisemminkin.
Meillä on ollut tapana pitää menu hyvin simppelinä ja tälläkin kerralla jaoimme tarjottavien hankinnan ja valmistuksen. Vanhempani hankkivat ravut ja tekivät kinkkupiirakkaa, sisko hoiti juomapuolen ja minä leivoin poikien kanssa kaksi vuoallista omenakaurapaistosta jälkkäriksi. Tässä alkukuoharissa oli kaunis väri, mutta aivan turhan makea maku. Me kaikki kun olemme rutikuivien kuohuvien ystäviä.
Päivän pääasiat valmiina odottamassa.
Kuopus haki oikein suurennuslasin, jotta pääsi tarkastelemaan miltä lautasella oleva merenelävä näyttää. Sen jälkeen hän söin nakkeja ja kaksi jäätelöä.
Tämä kesästä asti kaikkea maistanut koululainen maistoi myös rapuja. Ihan vielä ei mennyt herkkulistan kärkeen.
Tällaiset sesongin mukaiset syömiset saavat minut hyvälle tuulelle. En ole suuri säilönnän tai pakastamisen ystävä, vaan tykkään syödä aina sitä, minkä aika kulloinkin on. Lisäksi pöydän ympärille kokoontunut porukka nyt vaan on huippuseuraa, ei voi mitään. Meillä on paras perhe.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti