Vastakohtien viikonloppu

Nyt jo iltaa kohti kääntyvä viikonloppumme on pitänyt sisällään paljon. Työtä ja vapaata, rentoutumista ja aikatauluja, sadetta ja vielä vähän lisää sadetta. 

Lauantai oli koulupäivä. Poikien koulussa on perinteenä järjestää urheilupäivä läheisellä kentällä aina syyskuun alun lauantaina ja eri lajien lisäksi hommaan kuuluu hyväntekeväisyyskävely. Ykkös- ja kakkosluokkalaisten päivä puolestaan koostuu kävelyn lisäksi oppitunnista yhdessä vanhempien kanssa, heille järjestetään urheilulajeihin tutustuminen aina edellisenä päivänä. 

Me jakauduimme tasaisesti, mies lähetti esikoisen matkaan ja meni itse kuopuksen kaveriksi tunnille askartelemaan. Minä olin tässä vaiheessa jo kentän laidalla kahviota pystyttämässä yhdessä muiden vanhempainyhdistyksen aktiivien kanssa. Tällaiset päivät jakavat mielipiteitä, niin minunkin kohdallani. Lauantain voisimme viettää myös muulla tavalla kuin koulussa, oli ohjelmassa sitten vaikka mitä hauskaa urheilupäivän hengessä. Samaan aikaan kannatan lämpimästi kaikenlaisia kodin ja koulun yhdistäviä tapahtumia. Siispä kello soimaan seitsemältä ja auto täynnä kahvinkeittimiä ja pillimehuja matkaan. 

Meitä tuli paikalle ilahduttavan monta vapaaehtoista ja vanhemmat olivat leiponeet myytäviä herkkuja kahviota varten. Päivän pääosan varasti kuitenkin kutsumaton vieras. Sade oli alkanut jo yöllä ja aamulla sateli mukavasti, välillä reippaammin ja välillä tasaisemmin. Ja kun siinä kolmatta tuntia myimme mokkapaloja ja karkkipusseja huulet sinisinä värjötteleville koululaisille, mietin onko tässä mitään järkeä. Omalla kolmasluokkalaisellani katosi tunto sormista, sillä valmiiksi laittamieni vaatteiden sijaan hän ilmestyi paikalle aivan liian vähäisessä varustuksessa. Kuopuksella sujui paremmin, hänet oli vuorattu sadevarusteilla huolella. 

Tässä vaiheessa sade oli vielä siedettävä, vaikka läpi takin olikin jo mennyt. 

Tässä vaiheessa vettä tuli kuin saavista kaataen, olimme aloittelemassa kaiken purkamista ja siivoamista. Onneksi oppilaat ehtivät melko hyvin kaatosateen alta pois!

Tulin kotiin alusvaatteita myöten märkänä ja loppuilta kuluikin sitten tiukasti viltin alla töitä tehden ja välillä saunassa lämmitellen. Pitänee harkita sadetakin tai ulkoiluhousujen lisäämistä ostoslistalle, kumisaappaat sentään omistan. Illan kruunasi tietokoneen tippuminen lattialle ja näytön hajoaminen. Tällä hetkellä kirjoitan käyttäen televisiota näyttönä. Hirveän kätevää, mutta minkäs teet. Oma vika.

Tänään saimme isoäidin poikien kaveriksi ja suuntasimme miehen kanssa muutamaksi tunniksi kaupungille. Aloitimme brunssilla Kämpissä ja kaksi tuntia kului hujauksessa.

Kotiin palattiin vaatekaupan kautta muutama syysvaate ostoskassissa. Nyt istun tässä televisio näyttönäni ja loppuilta kulunee töiden parissa, artikkeli odottaa kirjoittamistaan. Muu perhe aivastelee ja niistää, mies on flunssainen ja pojat oletettavasti matkalla samaan. Saa siis nähdä millainen ensi viikosta vielä muodostuukaan!