Merirosvosynttärit juhlittu!

Perjantaiaamuna meidän perheemme nuorin jäsen heräsi kuusivuotiaana. Tänä viikonloppuna maa oli enemmän musta kuin luminen, toisin kuin kuusi vuotta sitten. Kuopus syntyi lumituiskuun ja otti heti paikkansa perheemme jäsenenä. Tänä viikonloppuna häntä juhlittiin oikein antaumuksella.

Aamulla sankari herätettiin ja vietiin keittiöön, jossa lahjat odottivat. Onnittelulaulu, halaukset ja suukot siivittivät päivän alkuun ja paketeista paljastui lapsen toivomia muistamisia. Hän sai meiltä isänsä kanssa Lego Cityn Vankilasaari-pakkauksen ja ensimmäisen ikioman pleikkapelinsä, isoveli oli ostanut pienemmälleen Hot Wheels -auton. 

Edellä mainittujen lisäksi kuopus sai minulta oman avaimen. Minä sain vanhemmiltani oman kotiavaimen täyttäessäni seitsemän vuotta, eli ennen kouluun menoa. Esikoinen sai oman avaimen omana seitsenvuotispäivänään ja nyt oli kuopuksen vuoro saada omansa. Avaimenperä oli tietysti saajan mielen mukaan, Tiffanyn rasia omista varastoistani esille kaivettu. 

Perjantaina iltapäivällä koristeltiin koti juhlakuntoon. Ensimmäinen vieraskattaus alkoi alkuillasta, kun meillä juhli kaksitoista pientä merirosvoa ja -rosvotarta.

Merirosvot eivät välttämättä niin kovin välitä vaaleista ruusuista, mutta merirosvojen äidit sitäkin enemmän. 

Kakku oli luottoleipurin käsialaa ja syötiin viimeistä murua myöten. 

Lastenjuhlien ohjelma oli seuraavanlainen. Ensin avattiin lahjat pullonpyörityksellä ja sen jälkeen siirryttiin herkuttelemaan. Kun minä siivosin suolaisia pois pöydästä, piti mies juhlaväelle limbokisan, minkä jälkeen syötiin kakkua. Sitten oli aarteenetsinnän aika. Mies oli laittanut etsinnän kasaan ja rakentanut sen ympärille tarinan merirosvokapteeni Marius Mustaparrasta miehistöineen. Etsintäreitti kulki eri puolilla kerrostaloa, jonne olimme esikoisen kanssa laittaneet vihjelappuja odottamaan pieniä seikkailijoita. Kun kaikki paikat oli käyty läpi, kysymyksiin vastattu oikein ja vihjeet kerätty, kasasivat etsijät niistä yhdessä aarrearkun sijainnin kertovan lauseen. Tämä ohjelmanumero oli tosi kiva, niin vieraista kuin meistä aikuisistakin.

Pistää mietteliääksi, mikä on oikea vastaus.

Aarrearkku löytyi ja sisältä jokainen etsintäretken jäsen sai oman aarrepussukan kotiin vietäväksi. 

Kuopus sai hurjan hienoja ja mieluisia lahjoja esikoulukavereiltaan. Kiittelimme kovasti siitä, että lasta niin muistettiin. 

Lauantaina meille saapuivat sukulaiset ja osa kummeista. Ei siis muuta kuin puhtaat paidat päälle ja jatkamaan juhlaa. 

Kolmas päivä, kolmas kattaus odottaa. Loput kummit tulivat rääppiäisille ja taas juhlittiin. Lapsilla oli superhauskaa, aikuisilla mukavaa yhdessäoloa. 

Sitten se olisi joulu, jonka jälkeen tammikuun puolessavälissä juhlitaan yhdeksänvuotiasta esikoista. Perheemme juhlaviikot jatkukoot!