Mies on kesälomansa aikana aloittanut esikoisen työpöydän ja sen kaveriksi tulevan tuolin kunnostamisen. Nyt ollaan siinä pisteessä, että maalaus odottaa.
Mies teki ison urakan. Hän poisti ensin vanhan maalin molemmista huonekaluista ja sen jälkeen puhdisti ne. Putsausta seurasi irronneiden puuosien liimaus paikoilleen ja vanhoja puutappeja tukeneiden naulojen naputtelu taas kuntoon. Tuolin osalta hän liimasi kaikki pinnat jälleen tukeviksi paikoilleen.
Siinä missä pöytä oli ennen kermanvalkoinen ja kulunut, on pinnatuoli saanut vuonna 2000 pintaansa vaaleanvioletin maalin. Tuoli on peräisin lapsuudenkodistani, jossa näillä istuttiin keittiönpöydän äärellä. Muuttaessani Helsinkiin sain kaksi mukaani ja maalasimme ne miehen kanssa. Tv-sarja Frendit ja Monican violettisävyinen koti, tarvitseeko sanoa enempää..Näitä tuoleja on vielä toinen odottamassa kuopukselle, mutta se kunnostetaan sitten myöhemmin.
Laatikoiden vanhat vetohelat ovat myös tallella ja odottavat kiinnitystä.
Vanha puu on kyllä tosi kaunista. Samaten pöydän koristeyksityiskohdat.
Pöytä on siis tullut meille isovanhempieni luota, jossa se oli yläkerran vierashuoneessa koko lapsuuteni. Muuttaessamme miehen kanssa edelliseen kotiimme saimme pöydän sinne työpöydäksi. Sanoin miehelle hänen aloitellessaan kunnostusurakkaa, että pöytä saattaa olla pian jo sata vuotta vanha. Itse asiassa se on yli, sillä mies löysi maalin alta nimikirjaimet ja vuosiluvun 1911. Äitini epäili, että pöytä on isovanhempieni maalaistalon entisten asukkaiden jäämistöä, nuo nimikirjaimet viittaisivat siihen. Tuota ei maalata piiloon.
Kunhan aikaiseksi saadaan, alkavat mies ja esikoinen sutia valkoista maalia kalusteiden pintaan. Sävy on se meidän vakkarimme, eli Tikkurilan "Paperi" ja pian esikoisella on mielettömän hieno työpiste. Juuri sopivasti eskarin alkuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti