Fiini vs. rähjä

Olen tullut siihen tulokseen, että minulla on kaksi tyyliä. Joko olen nätisti laitettu ja pukeutunut tai sitten hiihdän ympäriinsä muistuttaen erehdyttävästi pulimummoa. Pari päivää sitten olin lähdössä työhaastatteluun. Pahoittelen huonoja kännykkäkameralla otettuja kuvia.

Eilen kävin Stockalla kokeilemassa yhtä takkia ja erehdyin katsomaan peiliin. Siinä samassa hetkessä päätin, että vähän pitää yrittää. Ei riitä, että heittää villatakin kotihousujen pariksi ja kumpparit jalkaan, vaikka hiukset olisikin harjattu ja hampaat pesty. Kun kaiken lisäksi jäin sadekuuron uhriksi, olin kuin jostain karannut.

Joten tänään tsemppasin. Tervetuloa lapsiperheen aamukaaokseen, kun yksi huutaa (tuo edessä selin oleva, joka halusi päiväkodin sijaan kylpyyn), yksi odottaa valmiina ja yksi etsii ties mitä. Ja neljäs vaan kuvaa vaatteita!

Mustat skinny jeansit samanvärisen topin kanssa, neuletakki ja huivi. Jalkaan ballerinat ja mukaan luotto-Vuitton. Vähän meikkiä lisäksi ja heti pelittää paremmin!

P.S. Sain sen työpaikan.