Hyvinvointirutiinit

Makoillessani eilen suuhygienistin tuolissa jäin samalla miettimään kauneudenhoitoani ylipäätään. Minä kun en ole kokeilija, en hanki hetken mielijohteesta uusia tuotteita tai testaile suosituksia ahkerasti. Olen hyvin kaavoihini kangistunut, kun nyt asiaa mietin. Minulla on tietyt rutiinit, joilla pidän yllä hyvinvointiani kauneuden ja terveyden saralla. Tässä niistä lisää. 

Viime vuoden elokuussa aloitin Dermalogican tuotteiden käytön huomattuani ihoni tarvitsevan jotain uutta. Vaikka alkusatsaus olikin iso, olen ollut erittäin tyytyväinen tuotteisiin ja niiden toimivuuteen ihollani. Olen myös löytänyt mukavan kosmetologin, jonka luona käyn Dermalogica-hoidoissa ja jonka kanssa mietimme mitä ihoni tarvitsee milloinkin. Iho, joka yhtäkkiä oli alkanut näyttää elottomalta ja samelta, kärsi mustapäiden ja näppylöiden kourissa ja oli yhtäaikaa pintakuiva sekä rasvoittuva, on rauhoittunut ja tasoittunut täysin. Minusta tuli siis Dermalogica-uskovainen hetkessä!

Joka aamu puhdistan kasvoni Daily Microfoliant -kuorinnalla ja suihkin päälle hoitosuihketta.

Iltaisin teen myös kaksoispuhdistuksen, ensin Precleanse-öljyllä ja perään herkän ihon puhdistusmaidolla.

Ennen käytin päivä- ja yövoidetta erikseen, nyt pärjään yhdellä voiteella. Skin Smoothing Cream toimii aamuisin yksinään, iltaisin laitan sen alle myös ihoa kosteuttavaa tehotiivistettä.

Näin reilusti päälle kolmekymppisenä ja ensimmäiset juonteet bonganneena on silmänympärysvoide ehdoton. Aamuisin aurinkosuojan sisältävää, iltaisin hoitavampaa.

En voi elää ilman Tweezermanejani. Nypin yön aikana ilmaantuneet hajakarvat kulmista joka aamu. Olen maaninen, tiedän.

Kerran viikossa kuorin kasvoni Dermalogican hellävaraisella kuorintavoiteella ja laitan perään kosteuttavan naamion. Yleensä tämän aika on perjantai-iltaisin.

Hiustenhoidon suhteen olen paitsi laiska, myös epäkiinnostunut aiheesta. Niinpä suihkin vain aamuisin vähän lakkaa pitämään irtohiukset kurissa. Mutta jos föönaan hiukseni, laitan alle Kevin Murphyn tuuhentavaa hoitovoidetta. En tosin ole vakuuttunut siitä tekeekö se yhtikäs mitään eroa tavalliseen verrattuna. 

Pesen hiukset kahdesta kolmeen kertaan viikossa. Ostan yleensä Tigin tuotteita, nytkin on Hulluilta Päiviltä hankittu iso pumppupullo sekä sampoota että hoitoainetta odottamassa nykyisten kulumista loppuun. Mies käyttää sujuvasti näistä myös, pojilla on oma lastensampoonsa. Kerran viikossa pesen hiukset tuolla KMS:n sinisellä sampoolla, että vaaleat raidat hiuksissani eivät kellastuisi. Jossain vaiheessa laitoin myös hiusnaamion viikottain, mutta nyt se on ollut loppu eikä ole tullut ostettua uutta.

Minulla on käytännössä aina lakatut kynnet, sandaalikausi ei tule yllätyksenä. Varpaankynsissä käytän jotain punaisen sävyä, kynsissä on yleensä tuota Diorin väritöntä lakkaa. Huollan kynnet viikonloppuisin. Joko lakkaan varpaisiin yhden kerroksen päälle, jos lakka ei ole paljoa kulunut, tai sitten poistan edelliset ja lakkaan uudelleen. Sormenkynnet puolestaan pysyvät kauniina, kun viikolla lakkaan toisen kerroksen edellisen päälle. Näin pärjään viikonloppuun. Kynteni ovat myös aina lyhyet.

Kerran kuussa kuorin vartalon ihon ja levitän kosteusvoiteen päälle. Sääriä tosin tulee rasvattua ahkerammin sheivauksen jälkeen, mutta muuten ihoni ei tunnu kosteusvoidetta pahemmin tarvitsevan.

Käyn kampaajalla noin kolme kertaa vuodessa, enimmillään neljästi vuoden aikana. Yritän aina venyttää käyntiväliä ja monesti ollaan siinä valitettavassa tilanteessa, että juurikasvu on vähemmän kaunista katseltavaa. Kampaajalla laitetaan mahdollisesti tyviväri sekä lisää raitoja ja leikataan hieman latvasta pituutta pois. Aina sama setti, pari kertaa olen leikannut otsatukan ja katunut kuukautta myöhemmin perusteellisesti. Nyt ajattelin kokeilla selviäisinkö kesästä käymättä kampaajalla ja menisin vasta elokuussa. Saa nähdä.

Rakastan hemmotteluhoitoja, mutta en käy niissä usein. Ne ovatkin parhaita lahjoja, mitä voi saada! Käyn kasvohoidossa enimmillään pari kertaa vuodessa, yleensä kerran keväällä ja toisen kerran syksyllä. Nyt uuden tuotesarjan myötä kävin syksyn aikana kahdesti, mutta seuraava käynti odottaa vielä itseään. Ehkä kesän jälkeen. Muut hemmotteluhoidot ovat sitten niitä lahjoiksi saatuja, vastikään käytin siskolta saamani lahjakortin intialaiseen päähierontaan. Kantapääni ovat kamalassa kunnossa ilman säännöllistä hoitamista ja olenkin päättänyt alkaa hoidattaa jalkojani ammattilaisella aina tarpeen tullen. Kävin pari viikkoa takaperin hoidossa, seuraavaksi sitten kesän jälkeen tällä miehen äitienpäivälahjaksi antamalla lahjakortilla. 

Harvoin tapahtuvia kauneudenhoitorutiineja ovat hampaiden valkaisu ja kulmien kestovärjäys. Hampaat on nyt hoidettu, mutta kulmat ovat pysyneet yli kaksi vuotta hyvinä, väri ei ole haalistunut epätasaisesti tai muuttanut sävyään. Valitettavasti myös vakkaritekijäni on joutunut lopettamaan ja tämä on sellainen asia, jossa haluan mennä vain varmasti hyvälle tekijälle. Onneksi äiti kävi yhdellä ja oli tyytyväinen. Voin siis seurata mamman suositusta!

Jos ajatellaan koko kropan hyvinvointia pelkän kauneudenhoidon sijaan, olen vakuuttunut riittävän vedenjuonnin ja puhtaan, kotimaisen, monipuolisen ruokavalion vaikutuksesta. Kun syön huonosti tai juon päivässä vähemmän kuin kaksi litraa vettä, on koko kroppa ja olo tukkoinen. Ja lähiaikoinen juuri tältä on tuntunut, on tullut syötyä vähän mitä sattuu ja vatsakivut ajoivat lääkärille. Sen sijaan alkuvuodesta söin todella terveellisesti ja voin myös hyvin. Liikunta on tässä elämänvaiheessa vain hyötyliikuntaa, mutta suunnitelmat lempeiden lajien aloittamiseksi ovat olemassa. Pilates tai vastaava olisi varmasti hyvä orastaville selkävaivoilleni.

Entä sitten tulevaisuudessa. Mitä sitten, kun nämä kotikonstit eivät riitä ja peilikuva ei tunnu hyvältä. Botoxia? Restylanea? Hyvin todennäköisesti joskus kyllä. Veitsen alle? Toivottavasti ei koskaan. 

Niin ja se valkaisutulos näyttää tältä. Kuva by esikoinen.