Kesän aloitus kakkoskodilla

Viime lauantaina, koulun loppumisen jälkeen ja vaihdettuamme kotona vaatteet rennompiin, suuntasimme auton kohti kesäpaikkaamme. Oli aika aloittaa toinen kesä talolla ja edessä oli monta hoidettavaa hommaa. Toivoimme kuitenkin ehtivämme myös nauttia rennosta oleskelusta talolla ja iloksemme näin kävikin.

Meitä tervehti aikamoisen villiintynyt puutarha, jossa voikukat sekä unikot olivat jo kukkineet. Ihan ensimmäiseksi kaivettiin siis ruohonleikkuri esille ja alettiin hommiin. Koska tontilla on kokoa reippaasti, emme edes yrittäneet saksia kaikkia nurkkia, lähinnä vain ne missä eniten oleskelimme. 

Esikoinen, kaupunkilaispoika termin kaikissa merkityksissä, on ollut viimeisen vuoden ajan todella nihkeä mitä tulee kesäpaikkaamme ja siellä olemiseen. Hänen mielestään päätös lähteä kesäisin maalle on sarjassamme älyttömyyden huippu, kaupungissahan on kaikki. Nyt on kuitenkin tapahtunut jotain, sillä pikkutyyppi oli aivan innoissaan, leikkasi nurmikkoa ja viihtyi pihalla ongelmitta. Ja lähtee kuulemma tulevana viikonloppuna mielellään taas mukaan talolle. Oli muutoksen takana mikä tahansa, otan sen ilolla vastaan. On nimittäin ollut himppasen rasittavaa kuunnella sitä valitusta.

Sillä aikaa kun yksi leikkasi nurmikkoa, saimme tehtyä paljon muitakin hommia muistilistalta. Tyhjensimme yläkerran aulasta tavaroita vinttiin pois remontin tieltä ja sama juttu tehtiin remontoitavalle kuistille sekä saunalle. Mies oli onneksi edellisellä käynnillään siivonnut koko talon talven jäljiltä, joten enää piti vain vaihtaa lakanat. Pari hiirenraatoa heitettiin myös pois nurkista, jospa hiirulaiset kohta ymmärtäisivät pysytellä poissa sisältä. Mallailin vähän verhoja ja verhotankoja, mutta niitä ei vielä ehditty kiinnittää paikoilleen. Tangot  ja verhot ovat joka tapauksessa valkoiset, verhot sellaiset ohuet ja ilmavat. Muistatteko toiveeni tsehovilaisesta huvilatunnelmasta? Sellaiset, jotka Kirsikkapuiston huvilassa joskus ehkä ovat ikkunoissa hulmunneet.

Meillä oli nimittäin tärkeämpiä tehtäviä, kuten tikkataulupaikan valmistaminen keinun viereen sekä trampoliinin kasaus. Ja mikä onni, kun pojat pääsivät vuorotellen jo pomppimaan illan hämärtyessä. 

Illalla käytiin pesulla ja sen jälkeen mies pääsi kokeilemaan uutta grilliä ensimmäisen kerran. Minä puolestani mallailin tulevan terassin paikalle ruokaryhmää sekä lepo-osastoa aurinkovarjon alle. Sitten päästiinkin jo syömään pihvejä, makkaraa ja maissia yhdessä varhaisperunoiden ja salaatin kanssa. Aika idylli, ei voi muuta sanoa. 

Ilta-auringon viimeiset säteet olohuoneessa.

Seuraavana aamuna herättiin viileissä tunnelmissa. Ulkona oli kymmenen astetta lämmintä, makkarina käyttämässämme vierashuoneessa sentään seitsemäntoista. Onnea on sähköpatteri ja villasukat. 

Viikonlopun aikana ehdittiin tehdä myös pieniä sisustusmuutoksia, kun sarvet löysivät paikkansa keittiön seinältä, avainkaappi aulasta ja pari tauluakin naulailtiin paikoilleen. Alakerta on kyllä nyt jo todella valmis, mikä ilahduttaa luonnollisesti jo senkin vuoksi, että yläkerta ei välttämättä vielä tänä kesänä valmistu kokonaisuudessaan. Hyvin me mahdumme tänne alas, ei siinä mitään.

Kotiin napattiin vielä oman pihan raparperit piirakkaa varten ja muutama sireeninoksa maljakkoon. 

Meillä on ajatuksena mennä talolle uudelleen tämän viikon lopulla, mutta täysin kesken oleva remontti tietysti vaikuttaa. Täytyy siis miettiä kannattaako meidän jäädä nyt yöksi, vai käydä vain päiväseltään piipahtamassa ja leikkaamassa vähän lisää nurmikkoa. Tällä hetkellä vesien veto saunalle on lähes valmis ja remonttimiehet ovat alkaneet eristää ja tehdä koolauksia talon yläkertaan. Me kuitenkin jatkamme siitä itse ja laitamme niin seinä- ja kattopaneelit kuin lattialaudatkin itse paikoilleen. Se, tehdäänkö tänä kesänä yläkerta vai terassi, riippuu ihan täysin hinnoista. Yläkerran jälkeen remppa siirtyy toiselle kuistille, joka kunnostetaan ja sen jälkeen toinen kuisti suljetaan odottamaan myöhemmin koittavaa kunnostusta. Että onhan tässä taas. Mutta juhannuksena pitäisi olla valmista kaiken osalta.