Paheksuntaa tippui. Käytin kuulemma etätyöpäivän mahdollisuutta väärin, kun en istunut kahdeksaa tuntia tiukasti sisätiloissa koneen äärellä. Mies huomautti, että eivät ilmeisesti tiedä mitä ja miten minä työkseni teen. Päätin valaista asiaa. En koskaan saanut vastausta asiaa eniten kritisoineelta. Päätin antaa olla, mutta totesin asian olevan oivaa postausmateriaalia tänne blogiin.
En ole koskaan tehnyt niin sanottua normaalia työaikaa. Olen työskennellyt joko osa-aikaisena tai freelancerina ja tehnyt paljon töitä kotona. Lisäksi työni luonne on hyvin poikkeava verrattuna tiukasti työpaikkaan sidottuihin ammatteihin.
Minun työtäni on jo vuosien ajan ollut lukeminen ja kirjoittaminen. Kun luen kirjaa selälläni sohvalla, olen töissä. Kun sen jälkeen annan ajatusten hautua ja teen jotain ihan muuta jonkin aikaa, olen töissä. Kun sen jälkeen tiedän mitä teoksesta haluan sanoa, alan kirjoittaa. Tällä hetkellä olen päätoimenani toimistossa töissä yleensä neljänä päivänä viikossa. Menen töihin yhdeksäksi ja lähden kahdelta ajamaan kohti päiväkotia ja kuopusta. Keskiviikkoisin olen kotona ja teen toista työtäni, eli kirjoitushommia siihen kahteen saakka.
Luovan työn luonne on erilainen. Olen työskennellyt viimeiset kymmenen vuotta kirjallisella alalla sekatyöläisenä ja kirjoittanut kirja-arvosteluja. Sen lisäksi olen tehnyt paljon muuta, ollut toimistolla laskentatoimen hommissa ja tällä hetkellä jälleen omalla alallani. Siinä missä paikkaan sidottua työtä tehdään tiukasti työpaikalla, voi freelancer-kriitikko iloita esimerkiksi kampaajakäynnistä kesken etätyöpäivän. Työn alla oleva kirja, muistilehtiö ja kynä kun kulkevat helposti laukussa mukana myös sinne kampaajan penkkiin.
Minua mietityttää eniten se, kuinka paljon yksittäisen ihmisen valinnat ja ratkaisut kanssaeläjiä kiinnostavat ja kirvoittavat heitä kertomaan mielipiteensä asioista kuin asioista. Mitä sitten, vaikka Sirpa vie lapsensa päivähoitoon ollessaan kotona. Mitä sitten, vaikka Annelin etäily tarkoittaa ikiomaa hemmottelupäivää. Mitä sitten, vaikka Senni kävisi nopeasti kaupassa ennen lasten hakemista. Mitä sitten. Se on vain asianosaisille kuuluva asia, heidän selvitettävä, jos siinä jotain selvitettävää on.
Miten on niin vaikea iloita siitä, että jollain on mukavaa elämässään. Ja miten se voi kaivella, vaikka joku toinen seisoisi päällään koko päivän. Minä ajan aina suoraa tietä töistä päiväkodille, sillä viiden tunnin erossaolon jälkeen on jo kova ikävä pientä ihmistä. Sen jälkeen menemme kotiin, jonne ihan pian saapuu koululainen. Tämä sopii meille, menemme yhdessä sitten kauppaan tai mitä asioita nyt hoidettavana onkaan. Joku toinen haluaa hoitaa ne itsekseen. Kolmas on hoitanut asiat työpäivän aikana. Aivan sama, aivan yhtä hyvä.
Luin viestisi FB:stä ja osasin arvata että joku puuttuu tuohon postaukseesi. Suurimalle osalle asiantuntijoita kun etätyö tarkoittaa jotain aivan muuta. Oman työpaikkani juristit perkaavat sähköpostiin tulleita yhteydenottoja, itse yleensä suunnittelen koulutuksia ja tutkijamme kirjoittaa tutkimusraportteja eli käytännössä kaikilla meillä työ on sidottu koneeseen (minulla post it-lappuihin) ja osittain käsitelty materiaali on niin arkaluontoista ettei niitä voi vaikkapa kahvilassa levitellä. Etätyö kuitenkin tarjoaa meillekin valtavasti etuja. Saamme paremmin keskityttyä, saamme usein helpotettua työn ja perheen yhteensovittamista ja itse ainakin saan yleensä valtavasti tulosta aikaan. Silti tiedän, että itseni kohdalla ei hyvä heiluisi jos kesken etätyöpäivän olisin kampaajalla, vaikka monella tapaa meillä työnantajan kanssa sovittu paljon perustyötä joustavammat ja työntekijän kannalta oikeudenmukaisemmat työaikakäytännöt. Toki työn luonne vaikuttaa siihen miten etätöitä voi tehdä, mutta yhtä kaikki se koneeseen ja kotiin sidottu tylsä etätyökin voi olla monelle antoisaa ja tarpeellista ja koska edelleen Suomessa on lukuisia organisaatioita joissa ei etätöitä ymmärretä niin jokainen rento etätyökokemus on omiaan jonkun neuvostoliiton ajassa elävän esimiehen silmissä oikeuttamaan sen että myös tylsät etätyöt joutuu leikkuulistalle.
VastaaPoistaAaark miten pisteli vihaksi sinun puolesta tuo alku tai siis se facebook kiukuttelu. Blaah, miksi ihmiset on tuollaisia. Ensinnäkin mitä se ylipäätään kenellekään kuuluu vaikka olisit seissyt päivän vesisateessa.
VastaaPoistaIhmiset joko ymmärtävät väärin tai haluavat vain ymmärtää väärin ja kääntää asiat ihan mullin mallin.
Itse kirjoitin muutama viikko sitten postauksen kun ahdisti jättää sairas lapsi kotia kun yli 10vee lapsen kanssa ei enää kotia saa jäädä. Selitin asian perusteellisesti jne.... no sieltähän tuli paskaa niskaan oikein roppakaupalla. joidenkin mielestä olin paska äiti kun jätin lapseni kotiin, toki äitini tuli eläkkeeltään poikaa "hoitamaan". Osan mielestä olen paska työntekijä jonka mielestä työnanatajan pitää maksaa vaikka olisinkin kotona jne... Siis suututti niin paljon toi ihmisten asenne. Kävi vain mielessä että lukikohan monikaan kirjoitustani edes kunnolla.
Hei, siehän voisit ammattisikin puolesta ottaa kirjahaasteen vastaan josta itse tein tällä viikolla postauksen.
Oikein ihanaa viikonloppua.
Tottahan toki freelancer tekee työnsä vaikka tikunnokassa ja yöllä - ja jos haluaa, niin kolmessa tunnissa. Etätyöstä kun puhutaan niin tarkoitetaan kuitenkin ehkä ansiotyötä, jota tehdään varsinaisen työpaikan ulkopuolella niin, että siitä on sovittu työnantajan kanssa. Silloin sanoisin, että jos teit tällaisen freelancer päivän, niin se ei ole varsinaisesti etätyöpäivä kuten ehkä yleisö sen mieltää. Ja siksi siis varmaan sait "huutia". Etätyöpäivän ympärillä on vielä niin paljon väärinkäsityksiä. Itse esimiehenä, jos lukisin postauksen kampaajalla käymisestä etätyöpäivän varjolla, hermostuisin kenties hieman. Meillä on tuohon tarkoitukseen joustava työaika - etätyöpäivä on työpäivä siinä missä toimistopäiväkin. Paikka vain eri. Esimiehenä myös luotan siihen, että päivän työt tulee tehtyä ja asiaa helpottaa se, että meillä työn tulos on jokaisen omalla vastuulla ja mitattavissa. Sanoisin siis, että etätyöpäivät ovat jopa tehokkaampia, kun läsnäolopäivät. Itselläni etätyöpäivä on itseasiassa usein rankempi, kuin toimistopäivä, sillä usein aloitan aikaisemmin ja havahdun vasta myöhään iltapäivällä.
VastaaPoistaNipsu
Ja vielä kaiken lisäksi se, että mahdollisuus etätyöhön näyttää tutkitusti lisäävän työn tehokkuutta.. joten samapa se vaikka olisi 8-16 töissä ja joskus etäpäivällä ottaa vähän iisimmin. Luultavasti se mahdollisuus saa tekemään parempaa työtä kaikella sillä työajalla, jonka aktiivisesti töitä tekee :) Opinnoissani erikoistun työyhteisön kehittämiseen ja ehdottomasti olen etätyön, löyhänkin sellaisen kannattaja :)
VastaaPoista