torstai 4. helmikuuta 2016

Kuka yllättyy jos kerron...

että meillä vaihteeksi sairastetaan. Juupa juu, niin se kuopuksen päiväkotiryhmässä kiertävä streptokokki tarttui myös kuopukseen ja lapsi on ollut kaksi viime päivää kotona. Huomenna hän menee kokeilemaan päiväkotieloa, kun antibioottikuuri on mennyt jo kaksi täyttä vuorokautta ja päiväkodin ohjeiden mukaan tämä riittää. Tammikuussa olin töissä kaksi päivää. Jospa helmikuusta tulisi vähän parempi. Oikeasti en usko tuohon itsekään.

Olen joka tapauksessa käynnistänyt toimenpiteet sen selvittämiseksi sairastuttaako asunto meitä, vai onko meillä vaan hirveän huono tuuri yhdistettynä pitkittyneeseen kierteeseen. Lähetin tänään sähköpostia isännöitsijälle, jossa kerron haluavani meille sisäilmatutkimukset sekä lattioiden mahdollisen formaldehydin selvityksen. Katsotaan, miten homma etenee.

Tänään sairastupaa jäi pitämään yllä mies, minä olin eilen kuopuksen kanssa kotona. Pelattiin Afrikan tähteä ja leivottiin runebergin torttuja, joissa maku korvasi ulkonäön moninkertaisesti.



Mutta ihan pian on hiihtoloma, vapaa viikko ja matka Pariisiin edessä. Josko sinne päästäisiin kaikki neljä terveinä, tai edes sellaisen pienen normiflunssan kourissa. Ei pahempaa ruttoa tänne nyt kiitos. Pretty please.

18 kommenttia:

  1. Toivottavasti tauti alkaisi talttua ja Pääsisitte terveinä Pariisiin.
    Meillä myös kimble ja Afrikan tähti on sairaspäivien pelastus ;) jaksuja !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Toivotaan todella, ettei tarvitse matkaa perua, olisi tosi harmi.

      Poista
  2. Hei, mielenkiinnolla seuraan miten tutkimukset etenevät. Kokemukseni mukaan taloyhtiöissä ollaan haluttomia toimimaan ilman selkeää indikaatiota ongelmista rakenteissa - tutkimukset maksavat vaikka mitään ei löytyisikään. Joskus myös yritetään jakaa kuluja osakkaan kanssa. Moni joutuu etenemään terveystarkastajan kautta tai teettämään tutkimukset itse.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä itse asiassa on tuosta kulujen jakamisesta ollut puhetta ja ollaan valmiita tarvittaessa maksamaan tutkimukset itse. En vielä ole saanut mitään vastausta isännöitsijältä, täytyy katsoa miten asia etenee.

      Poista
  3. Uskomaton sairastelutahti. Eikö teillä ole sairaan lapsen hoitopalvelua? Oletko huolissasi työpaikastasi tai sen menetyksestä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syksyllä en ollut huolissani, mutta viime kuun aikana on ajatus hiipinyt mieleen. Että mitä jos menetän tämän vuoksi työni. Toisaalta tässä on se helpottava puoli, että minun ei taloudellisista syistä ole pakko käydä töissä, mutta haluan käydä ja työ on omaa alaani. Toivotaan siis, että niin ei käy. Miehen sopimukseen sairaan lapsen hoito kuuluu ja Väestöliiton kautta oltaisiin otettu hoitaja täksi päiväksi ellei kuopus jo pääsisi päiväkotiin. Hän on kuumeeton ja antibiootti mennyt kaksi vuorokautta, joten voi palata.

      Poista
    2. Kyllä näinä taloudellisina aikoina kenen tahansa työ on epävarma ja varmasti katsotaan myös sitä, kuinka tuottavia ihmiset ovat olleet. Olet aiemminkin tuonut esille, ettei sinun ole pakko käydä töissä, mitä jäin miettimään. Eikö teillä kuitenkin ole lainaa ja muita menoja? Haluatko joskus kirjoittaa oman postauksen talousasioista ja niiden hallinnasta. Ihan kiinnostuksesta kysyn, kun olen itse aika huono miettimään taloutta. Joskus suunnittelin hankkivani kirjan "nainen ja rikastumisen taito", mutta se vaan jäi. Jotenkin oma näkemyksesi järkevään taloudenhoitoon ja erilaiset talous/sijoitusniksit kiinnostaa.

      Paranemista teille.

      Poista
    3. Kiitos paranemistoivotuksista. Olen tähän saakka lohduttautunut sillä, että ollessani töissä olen supertehokas ja teen paljon tulosta. Samaten meille rekrytään lisää henkilökuntaa, eli jospa tästä selvittäisiin. Mutta totta on, ettei kukaan voi olla näinä aikoina varma yhtään mistään, mitä työpaikkaan tulee.

      Talousasioista sen verran, että vastaus niihin on lopulta melko yksinkertainen. Mieheni pystyy tarvittaessa elättämään perheemme ja lainat ja laskut saadaan maksettua. Minun tuloni ovat hänen tuloihinsa verrattuna hyvin pienet ja vähän sellaista ekstraa. Joka kuitenkin minulle on todella tärkeää, en ollenkaan haluaisi jäädä vain kotirouvaksi. Ei sopisi minulle yhtään. Laitan tuon talouspostauksen korvan taakse, jos keksisin jotain fiksua sanottavaa.

      Poista
  4. Tuli mieleen, että julkisella päiväkirjalla on joskus odottamattomia vaikutuksia (itse en tullut niitä aikoinaan ajatelleeksi). Tässä sinun tapauksessasi voisi mahdollinen uusi työnantaja miettiä kaksi kertaa palkkaisiko sinut töihin, kun olet suuren osan ajasta poissa. Toki se ei ole oma valinta, mutta itse esim en palkkaisi tuolla sairasteluhistorialla. Tämä kannattaa ottaa huomioon jos joskus haet uutta työtä.

    Paranemisia myös täältä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kurjaa, jos näiden muutamien pikkulapsivuosien vuoksi menettää mahdollisesti pitkän ja tuottoisan työntekijän panoksen. Itse en haluaisi tehdä töitä yritykselle, joka niin ajattelee. Näille kun tosiaan ei oikein mitään voi. :)

      Poista
  5. Sairastaminen voi johtua todella monista asioista ja valinnoista, alkaen vaikkapa synnytystavasta ja imettämisestä. Toisten lasten vastustuskyky on vain selvästi heikompi, eikä mitään järjellistä selitystä välttämättä löydy. Jatkuvat antibiootit eivät tilannetta myöskään paranna, joten miettisin kriittisesti milloin oikeasti lääkettä tarvitaan. Esim. korvatulehduksista iso osa paranee ilman kuuria. Itse olen huomannut, että etenkin yksityisellä työskentelevät lääkärit kirjoittavat reseptin aivan liian helposti. Meillä nuorimmainen söi ensimmäisen elinvuotensa aikana 7 kuuria korvatulehduksiin, kunnes korvapolilla lääkäri kehotti vastaisuudessa neljä ensimmäistä päivää lääkitä kipua ja vasta sen jälkeen lääkäriin. Emmepä ole sen jälkeen tarvinneet yhtään kertaa antibioottia. Harmittaa vain itsellä, että luotti kokeneeseen lastenlääkäriin ja syötti turhia kuureja monta, ja samalla varmasti tuhosi lapsen vastustuskykyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on, mistä sitä loppujen lopuksi tietää mistä meidänkin sairastelut johtuvat. Myös antibioottien syömistä olen viime aikoina miettinyt enemmän, juuri samasta syystä kuin sinä. Molempien lasten syömien kuurien määrä on kamala. Ihme, että mitään vastustuskyvystä on jäljellä tai päässyt kehittymään.

      Poista
  6. Mäkin varmaankin jättäisin blogin mainitsematta työnhaussa, jos sieltä paljastuisi runsas poissaolo töistä lasten sairastelun takia. Töitä hakee yleensä niin paljon hyviä tyyppejä, että ratkaisevaksi seikaksi voi nousta tuollainenkin asia. Ei se ole vain ilkeyttä vaan myös sitä, että työntekijän täyttä panosta vain tarvittaisiin töissä nyt eikä viiden vuoden päästä, ja työntekijän palkkaus on muutenkin Suomessa kallista.
    Mulla on pari ystäväperhettä, joissa lapset on sairastelleet paljon. Ei siihen auttanut muu kuin aika, ja lasten kasvaminen, mutta lopulta alituisest asairastelusta päästiin eroon. Toivottavasti niin käy teilläkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti meilläkin tosiaan helpottaa sitä myöten, kun lapset tästä vielä vähän kasvavat. :)

      Poista
  7. Hei, en ole aikaisemmin kommentoinut blogiin, mutta nyt täytyy kertoa, että mahdollisessa työhönottotilanteessa ja -haastattelussa esitettävien kysymysten pitää liittyä haettavaan työtehtävään. Työhaastattelutilanteessa ei tarvitse kertoa tietyistä asioista, vaikka työnantaja niitä kysyisikin. Näitä ovat lakien (yksityisyyden suoja työelämässä, henkilötietolaki) mukaan esimerkiksi kysymykset perhetilanteesta ja –suunnitelmista, uskonnosta ja poliittisesta vakaumuksesta ja myös harrastuksista (kuten bloggaaminen), koska harrastukset voivat paljastaa työnhakijasta yksityiselämän suojaan kuuluvia asioita (kuten uskonnollisen tai poliittisen vakaumuksen).

    Työnantaja ei myöskään saa asettaa työnhakijoita eriarvoiseen asemaan vastausten tai vastaamatta jättämisen perusteella.

    Työnantaja saa periaatteessa googlailla hakijasta tietoja, mutta niitä ei saa käyttää hyväksi päätöksenteossa. Kts linkki: http://www.suomenlaki.com/incoming/tyonhakijan+googlaaminen+ei+ole+kielletty/a2102697

    Toivottavasti sairastelu on perheessänne ohimenevä vaihe.

    Asiasta kukkaruukkuun, kiitos kirjavinkeistä :) Aika moni niistä on päätynyt omalle lukulistalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos viestistäsi, näinhän se on. Olen itsekin kokenut sen, että työhaastattelussa kysytään lapsista hyvinkin suoraan. Se on vähän kiusallinen tilanne.

      Poista
  8. Tämän vuoden aikana on ollut todella paljon tauteja liikkeellä. Ette varmasti ole ainoa perhe, jossa pn sairastettu vuoron perään. Toivottavasti alkaa helpottaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti kevättä kohti alkaisi tosiaan helpottaa!

      Poista