maanantai 21. huhtikuuta 2014

Pääsiäispyhien satoa

Neljän päivän loma, joka tuntui paljon päiviään pidemmältä. Hyvässä mielessä siis, on tullut sekä rentouduttua että tehtyä kaikenlaista mukavaa. Lyön vaikka vetoa siitä, että huomenna aamulla täällä on kaksi äkäistä lasta, jotka eivät todellakaan haluaisi lopettaa lomailua ja palata päiväkotiin. Mutta ei auta, arki alkakoon.

Perjantain ja lauantain vietimme isoäitiäni moikkaamassa Itä-Suomen suunnalla. Majoituimme vanhempieni kakkosasunnolle, jonne äitini oli vieläpä täyttänyt jääkaapin ja pakastimen pikkupoikien herkkuruoilla. Esikoinen oli ihmeissään, miten isoäitinsä tiesikin hänen pitävän juuri tästä jogurttimausta. Sanoin, että isoäidit ovat sellaisia. Ne vaan tietävät. 

Lauantai-illan vietimme miehen kanssa keksien piilopaikkoja pääsiäismunille. Aiempina vuosina olen kirjoittanut pojille arvoitukset ratkaistavaksi, mutta tänä vuonna mies piirsi kuvia. Tämä on kiva perinne omasta lapsuudestani, kun äitini piilotti suklaamunat ja me siskoni kanssa etsimme. Tänä vuonna ostin viisi molemmille pojille, sillä tiesin niitä tulevan myöhemmin vielä lisää.



Saalista tuli!



Menimme vanhempieni luokse pääsiäisaterialle, joka alkoi erinomaisesti keltaisella leskellä. Pojat etsivät lisää suklaamunia isoäitinsä vinkkien mukaan ja ilmestyipä lautasille yhdet myös tädiltään.


Isoäidin leivontakulhoon oli hyvä kerätä suklaata!



Herkuttelimme ensialkuun karitsalla, kylmäsavulohi-tuorejuustorullilla, kananmunilla ja perunoilla sekä hedelmillä. Pääruoaksi oli parsarisottoa ja jälkkäriksi meidän perheen perinne, ambrosiakakku.


Kolme tuntia myöhemmin nousimme pöydästä, tosin pikkukundit olivat jo ehtineet syömisten välissä rakentamaan majaa metsään tai kiipeämään vajan katolle. Kun saimme joukot järjestykseen lähdimme kohti Haltialan tilaa ja treffejä esikoisen kummien kanssa. Vastasyntyneet karitsat olivat suloisia, kuten aina. Navetan haju taas, no, sellainen kuin se nyt on. Ei ihan heti uskoisi, että olen maanviljelijäperheen lapsenlapsi!


Tänään olemme ottaneet todella löysin rantein. Mies fiksasi vähän parvekeverhojamme ja pojat rakensivat majaa. Iltapäivällä perheemme kaikki kolme poikapuolista jäsentä lähtivät pyöräilemään ja pikinikille merenrantaan sillä aikaa, kun minä luin kirjaa parvekkeella. Ihana aurinko lämmitti, kun makoilin sohvalla ja lueskelin. 


Eikä pojillakaan ollut takkeja saati sukkahousuja ja pitkiä kalsareita enää päällään. Kevät on nyt ja kesä tulee!




6 kommenttia:

  1. Hupsis tuota munasatoa :)

    Meillä kun lapset saavat yhden pääsiäismunan per nokka.

    Täällä päin virpojat ovat liikkeellä lankalauantaina, joten lapsilla pääsiäisherkkuja on kyllä ihan yllin kyllin senkin vuoksi. Siksi koitan rajoittaa jostain päästä.

    Kyllä oli niin ihana pääsiäinen. Vois liimata koko juhlapyhän kalenteriin paikoilleen juuri tähän aikaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä perinne juontaa juurensa omasta lapsuudestani, kun vanhemmat piilottivat suklaamunia ja paljon niitä löytyi sekä minulle että siskolleni. Meiltä tosin jäi suklaat suurimmalta osin syömättä ja samoin se oli omilla pojillani. Sisukset kiinnostivat enemmän. :D

      Poista
  2. Meillä mentiin myös yhden munan taktiikalla per lapsi :) Olihan pääsiäisenä niin paljon muutakin herkkua tarjolla, ettei suklaata enempää kaivattukaan. Kateellisena katselin teidän pääsiäispöytää - näytti aivan taivaalliselta! En tiedä miksei meidän perheessä ole koskaan oikein kunnolla juhlistettu pääsiäistä. Johtuu vissiin siitä, ettei sukuun ole siunaantunut ketään, joka erityisemmin nauttisi ruoanlaitosta - syömispuoli onnistuu meiltä paremmin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eivät meilläkään onneksi pistelleet viittä suklaamunaa poskeensa kerralla, yhdet söivät ja loput jätettiin. Ei sitä sokerihumalaa olisi kukaan kestänyt!

      Pääsiäinen on meillä aina ollut juhlistettu pyhä, mutta mitään varsinaisen uskonnollista siihen ei liity. Enemmän tuota ruokaa. Äitini varsinkin tykkää suunnitella ja yhdessä sitten viimeisteltiin äidin tekemät ruoat. :)

      Poista
  3. Herkullisen näköinen pääsiäispöytä! Me olimme myös vanhempieni luona pääsiäisen ja pikkusiskoni oli mukana, laitoimme myös hiukan juhlavampaa ruokaa ja lisäksi pääsin jopa miehen kanssa pitkästä aikaa treffeille ulos syömään lauantai-iltana, kun pojalle riitti useitakin hoitajia :)

    Mitä muuten laitatte noihin kylmäsavutuorejuustorulliin? Itse teen niitä yleensä joulun alkupalapöytään ja/tai vappubrunssille, yleensä samalla kaavalla sitruuna/tilli yms, joten uudet täyteideat ovat tervetulleita.

    Suklaamunia oli meidän perheessä ihan liikaa, varsinkin kun jouduin ne itse syömään, miehelle ei maistu karkit eikä pojallekaan,...Yllätyksiä tykkää kyllä koota. Toisaalta olen siitä tosi tyytyväinen että lapsi ei halua mehua, suklaata, karkkia tai jätskiä, ei ne mitenkään ole pikkulapsen elämässä pakollisia ja jossain vaiheessa ne kuitenkin tulee kuvioihin mukaan. Virpomistakaan meillä ei ole harrastettu kun poika ei halua niitä karkkeja :D Oksia tehdään kyllä aina koristeeksi ja virvotaan isovanhempia, kun he tietävät että palkkio voi olla vaikka korvapuusti tai xylitol-pastillirasia.

    terkuin Heini :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä itse laitan hyvin helposti vain sopivanmakuista tuorejuustoa, juurikin sitruunaa ja tilliä ja kermaa notkistamaan. Ranskankermakin sopisi mausteineen.

      Mä en itse syö noita pääsiäissuklaita eikä esikoinenkaan ole kovin innostunut. Kuopus on meidän herkkuhakki, häntä pitää joskus rajoittaa. Mekään emme käyneet virpomassa muualla, ainoastaan isovanhemmille ja siskolle soitettiin. :)

      Poista