Kesävinkki: Seurasaaren ulkomuseo

Yksi kesäloman to do -listan kohdista tuli rastitettua tällä viikolla, kun houkuttelin perheen mukaani Seurasaaren ulkomuseota kiertämään. Luvassa oli historiaa, ulkoilua ja yhdessäoloa, eli meidän perheellemme toimiva yhdistelmä.

Seurasaari oli suosittu ulkoilualue jo 1800-luvulla ja varsinainen museo siitä tuli 1900-luvun alussa, kun Niemelän torpan rakennuskokonaisuus tuotiin saareen. Seurasaaressa pääsee kurkistamaan suomalaisen elämisen oloihin ja tapoihin 1600-luvulta alkaen ja näytillä olevat talot on siirretty Seurasaareen ympäri Suomea. Taloissa myös päivystää oppaita, joilta kuulee lisää mielenkiintoisia tarinoita entisajoista.

Tuo mainitsemani Niemelän torppa pihapiireineen onkin itselleni sitä mielenkiintoisinta antia museossa yhdessä mäkitupalaisen mökin kanssa. Toki kartanot ja vauraamman väen asumukset kiinnostavat myös, mutta jostain syystä eniten aikaa tulee vietettyä vähäväkisemmän väen asuttamissa tiloissa. Kuopuskin kuunteli tarkkana, kun kerroin miten kyseinen torppa oli itse asiassa torpaksi hyvin toimeentuleva ja miten erilaista ja vaikeaa mäkitupalaisen elämä puolestaan oli. Heilläkin kuitenkin oli katto pään päällä, kuten lapsi fiksusti totesi. Ai että, rakastan yli kaiken sitä, kun pääsen näyttämään ja kertomaan lapsille historiasta ja he kuuntelevat, oli kyseessä sitten tällaisen elämänmuodon pohtiminen tai ihan yksinkertaisesti se, miksi päästävedettävän sängyn nimi on juuri päästävedettävä. 

Seurasaareen pääsee siis myös ulkoilemaan ja katselemaan taloja ulkoa ilman lipunostoa ja jos taloihin haluaa sisälle, tarvitaan tarvitaan pääsymaksusta kertova tarra. Hinnat ovat verrattain edulliset. Perhelippu maksoi muistaakseni kaksikymppiä ja alle 7-vuotiaan sisäänpääsy oli ilmainen. Minä käytin pressikorttia ilmaiseen sisäänpääsyyn, koska tiesin tekeväni käynnistämme tämän kirjoituksen. Elokuun loppuun saakka museo on joka päivä auki klo 11-17.

Esikoista nauratti tämän ruoka-aitan kohdalla. "Oliks äiti sun nuoruudessa jääkaappi tai mäkkäri?"

Kuten niin monessa muussakin paikassa, myös Seurasaaressa on erillinen tehtäväkierros lapsille. Mini-Suomi -seikkailussa pääsee tekemään tehtäviä neljän talon tehtävärasteille ja niiden suorittamisen jälkeen korttiin tulee leima. Meille tämä upposi kuten kaikki muutkin osallistavat museotoiminnat. 

Ensimmäisellä paikalla tunnusteltiin materiaaleja, karstattiin, vuoltiin omat kaarnaveneet ja leikkimäänkin pääsi. Lisäksi oli keppihevosrataa, krokettia, esineiden etsimistä talosta ja sijoittelua oikeille paikoilleen sekä muuta mukavaa. 

Tässä päästiin kattamaan herrasväen kahvipöytää ja pukeutumaan herrasmiehiksi ja hienoiksi neideiksi. 

Lopuksi käytiin vielä kuopuksen toiveesta kurkkaamassa Karunan kirkkoa ja sen kellotapulissa majailevaa vaivaisukkoa. Sillalla takaisin mantereelle lokki teki tarpeensa keskelle miehen paidanetumusta ja jos pojilta kysyy mitä jäi retkestä mieleen, on vastaus selvillä. Heippa kaikki historiatieto, onhan nyt lokinkakka sata kertaa paremmin mieleen jäävä juttu!