Pojat kattoivat pöydän ja valitsivat isälle aamiaisen. Kyllä kai tekin nyt haluaisitte syödä eiliseltä jääneitä kylmiä ranskalaisia suoraan jääkaapista. On ketsupit ja kaikki valmiina! Minä lisäilin vähän, laitoin pöytään mehuja ja karjalanpiirakoita sekä hain lehden valmiiksi odottamaan. Miehellä oli hyvin iisit toiveet päiväänsä, jos hyvän aamiaisen saisi.
Olimme käyneet poikien kanssa viikolla lahjaostoksilla, sillä molemmilla oli selvät sävelet lahja-asioissa. Esikoinen halusi ostaa isänsä lempisipsejä ja karkkeja, kuopuksen mielestä isä tarvitsi vielä suklaata ja pähkinöitä päälle. Pojat paketoivat ja minä autoin piilottamaan lahjat kortteineen sunnuntaita odottamaan.
Päiväkoti ja koulu hoitivat korttipuolen, kiitokset siis sinne. Kuopuksen kortista sai lukea totuuksia.
Mitä siellä oikein on!
No sukkia tietenkin! Klassikko.
Ostin miehelle kaksi paria Happy Sockseja, tai konsulttisukkia, kuten tuo entinen sellainen niitä kuvaili.
Iltapäivällä onniteltiin isääni ja poikien ukkia ja syötiin yhdessä alkupaloista alkaen. Ja puhuttiin joulusta, mistäpä muusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti