Ihan omat pikkujoulut

Ei ole sään ankeudella sitten mitään rajaa. Matkalla päiväkotiin aamulla kuopus kysyi onko nyt yö ja eipä se siitä paljon päivän mittaan valaistunut. Lapsi oli vetänyt hihnat totaalijumiin kieltäytymällä ehdottomasti lähtemästä adventtikirkkoon kävellen. Esikoinen oli nuutunut ja me miehen kanssa sammuttelimme tulipaloja duunipaikalla tiuhaan tahtiin. Ensi viikolla on joulukuu ja ulkona on painostava, väsynyt harmaus. Sumu, joka ylettyy lonkeroillaan huivin sisälle ja saa hytisemään vilusta. Marraskuu. Väsyttää. Paljon.

Tänään päätin viettää pikkujouluja itseni kanssa. Esikoinen on yökyläilemässä, mies ja kuopus pelaavat tuossa vieressä pleikkaria. Siispä villasukat jalkaan, espanjalaista Riojan alueen viiniä lasiin ja yksi lempilehdistä juuri postiluukusta kolahtaneena. 

Huomenna juhlitaan pikkujouluja tyttöporukalla, tänään on ylhäisessä yksinäisyydessä vähän hillitymmät bileet. Tasapaino näet.