Pariisiin lähtiessämme vitsailimme moneen kertaa siitä, että takaisin tulisimme yhden ylimääräisen laukun kanssa, pitäisihän kaikki ostokset saada mahdutettua mukaan. Todellisuudessa käsimatkatavaroilla matkustaminen oli taktinen veto, eipähän tulisi ostettua mitään aivan järjetöntä tai järjettömän kokoista. Ja hyvin kaikki löydöt sekä tuliaiset mukaan mahtuivat ja tulivat kannetuksi kotiin.
Sephora on vakiopaikka, josta tulee tehtyä sekä listan mukaisia ostoksia että kaikenlaisia löytöjä. Ostan kosmetiikkaa vähän vaihdellen kohdemaasta tai lentokenttien taxfreestä, tarjouksista riippuen. Tällä kertaa ostoslistalla oli uusi huulikiilto, Chanelin Coco Rouge Shine on vuosia ollut vakkarini. Siskon suosituksesta ostin kokeiluun myös Diorin uuden huulirasvan ja huulikiillon yhdistelmän, sävy 006 on nimeltään "Berry". Selvästi samaa sävymaailmaa ovat, mutta Diorin versio vaikuttaa hivenen kylmemmältä sävyltä.
Nämä sitten ovat ripsiväriä lukuunottamatta niitä heräteostoksia, joita hyllyrivejä kiertäessäni tarttui mukaan. Muutama huulirasva ja korealainen huultenkuorinta löysivät tiensä kotiin. Ostin myös vihdoin pitkän jahkailun jälkeen uuden hajuveden, mutta siitä ihan omassa kirjoituksessaan.
Ei matkaa, jolta en kantaisi kotiin kasaa paperitarvikkeita. Tällä kertaa pidättäydyin onnittelukorteissa.
Sekä Galeries Lafayettella että Printempsillä oli sattumalta alennusmyyntejä käynnissä, tiedä sitten onko niitä aina vai osuimmeko vain sopivasti paikalle. Joka tapauksessa näille LK Bennettin korkokengille jäi hintaa seitsemänkymmentä euroa. Olin jo lähtenyt pois sovittamatta, kun oli pakko palata takaisin. Juhlissa usein käyttämäni mustat Pura Lopezin korkkarit ovat puoli numeroa liian suuret ja erilaisista viritelmistä huolimatta lonksuvat herkästi kävellessä. Josko nämä pysyisivät jalassa paremmin niinä kertoina, kun korkoja käytän.
Toiset kengät löysin Rue de Rivolin varrelta, etsinnässä oli kävelykengät kevääseen. Nämä loaferit täyttävät tarpeen erinomaisesti, tosin nahkapohjien kanssa pitää odotella kuivia kelejä. Itseni tuntien suutarille meno jää kuitenkin odottamaan aikaa parempaa.
Niin ja se takki, tummansininen puuvillainen trenssi, joka ulottuu puoleenväliin reittä ja on siisti sekä käyttökelpoinen joka paikan vaate. Eiköhän sekin jossain kuvissa tule vilahtamaan. Ja hinta, alennuksessa sekin ja maksettavaa jäi viisikymppiä. Ai että, kyllä ihiminen on iloinen saadessaan hyviä hankintoja vielä parempaan hintaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti