lauantai 27. tammikuuta 2018

Vuoden ensimmäiset kirjavinkit

Jatketaanko kirjavinkkien parissa myös tänä vuonna? Tällä kertaa tarjolla olisi vuoden aloitukseksi historiallista lukuromaania ja paljon puhetta herättänyttä nykykirjallisuutta. Ja tietysti pari dekkaria siihen väliin. 


Mari Jungstedt aloitti muutama vuosi takaperin uuden Kanariansaarille sijoittuvan dekkarisarjan yhdessä silloisen kihlattunsa Ruben Eliassenin kanssa. Sittemmin kihlattu jäi ja Jungstedt jatkaa sarjan kirjoittamista yksin. Aiemmin Gotlantiin sijoittuvista Anders Knutas -rikosromaaneistaan tunnettu ja menestynyt kirjailija on myös näissä romaaneissa mukavuusalueellaan. Tapahtuu salaperäinen kuolematapaus, jota tutkimaan alkaa paikallisen sanomalehden toimittaja, Ruotsista Kanarialle muuttanut Sara Moberg. Yhdessä entisen poliisin Kristian Weden kanssa hän sekaantuu tapahtumien selvittelyyn.

Tummempi taivas alkaa, (suomentanut Anja Meripirtti) kun nainen löytyy murhattuna ja erikoiseen asentoon aseteltuna. Luvattu maa (suomentanut Emmi Jäkkö) puolestaan vie kaksikon keskelle turisteihin suunnattuja terrori-iskuja ja Ruotsista muuttaneen naisen murhaa. Nämä romaanit ovat leppoisaa jännityslukemista genrestä tykkääville. Eikä Kanarian kauniiden kylien ja maisemien kuvailu ole pahitteeksi siinä ohessa. Saattaa tulla matkakuume ihan huomaamatta!


Katsottuani Yle Areenasta joukon Maria Langin rikosromaaneihin pohjautuvia ja hurmaavaa 1950-lukulaisuutta huokuvia tv-elokuvia tajusin, että en ole lukenut ainoatakaan Langin rikosromaania. Oli siis aika korjata tämä puute klassikkotuntemuksessani. Langin jännäreiden päähenkilöt ovat Tukholmassa asuva historian- ja kirjallisuudentutkijapariskunta Puck ja Einar Bure, jotka yhdessä parhaan ystävänsä, rikoskomisario Christer Wijkin kanssa päätyvät vähän väliä keskelle mutkikkaiden kuolemantapausten selvittelyä. Joukosta löytyy perinteisiä suljetun paikan mysteereitä, pois Tukholmasta sijoittuvia tapauksia sekä vahvasti Burejen yksityiselämään kytkeytyviä arvoituksia. Myöhemmissä kirjoissa päähenkilöistä on jäljellä enää Christer Wijk Maria Langin jostain syystä päätettyä jättää Buren pariskunnan pois kirjoistaan. Romaaneja on paljon, mutta niiden lukemista on hankaloittanut huono saatavuus pääkaupunkiseudun kirjastoista. Kannattaa siis koluta myös antikvariaatteja, jos kiinnostaa. 


Selja Ahavan Ennen kuin mieheni katoaa oli ilmestyessään puhuttu ja paljon julkisuutta saanut teos. Tapahtumat alkavat, kun Ahavan aviomies eräänä tavallisena päivänä kertoo halunneensa aina olla nainen. Romaanissa Ahava perkaa sitä prosessia, joka aviomiehen tunnustuksesta käynnistyi. Inhimillinen tragedia, puolison muuttuminen joksikin aivan toiseksi ja omat tunteet ja kokemukset ovat tekstissä läsnä. Ahava myös kytkee tapahtumat Kristoffer Kolumbuksen löytöretkiin, kun edessä oli vain uutta ja tuntematonta, mutta usko Intian löytymiseen oli vahva. Me tiedämme toisin, ei se ollut Intia, jonka Kolumbus löysi. Analogia romaanissa toimii hienosti. Romaani on myös nopealukuinen, minulta meni kaksi tuntia yhdeltä istumalta. Ajatuksia se kuitenkin jätti mieleen pitkäksi aikaa, ei vähiten kauniin kielensä vuoksi. 


John Boyne on tuttu useimmille kirjastaan Poika raidallisessa pyjamassa. Tarkoin vartioitu talo (suomentanut Laura Beck) puolestaan sijoittuu kahdelle aikatasolle, 1900-luvun Venäjälle ja 1980-luvun Lontooseen. Tartuin tähän romaaniin sattumalta eräällä kirjastokäynnillä, onhan minulla yli kaksikymmentä vuotta jatkunut kiinnostus Romanovien valtakauteen. Georgi Jatsmenev on 16-vuotias maalaispoika, kun hän sattumalta pelastaa Venäjän suuriruhtinaan kuolemalta ja päätyy tämän henkivartijaksi. Myöhemmin Lontoossa Georgi elää rauhassa yhdessä vaimonsa Zojan kanssa, kunnes tämän viimeinen toive parantumattomaan syöpään sairastuneena muuttaa kaiken. Zoja haluaa vielä kerran palata lapsuutensa maisemiin, Suomeen ja Pietariin. On aika kohdata mennyt ja sen muistot. 


Miksi Turku oikeastaan paloi vuonna 1827? Tähän tietää vastauksen Mike Pohjola, ainakin omien sanojensa mukaan. Pohjolan kirja 1827 on vetävä kertomus salaliitoista, juonitteluista ja siitä päivästä, jona Turku roihahti liekkeihin. Romaani ei todellakaan ole perinteinen historiallinen teos, oikeastaan päinvastoin. Minä koin lukemisen riemastuttavana enkä malttanut odottaa mitä seuraavaksi tapahtuu. Tänä vuonna Pohjolalta ilmestyy muuten uusi teos, Sinä vuonna 1918.


2 kommenttia:

  1. Kiitos kirjavinkeistä! Minä luin juuri tuon Luvattu maa ja matkakuume siinä kyllä iski kun Kanarian maisemissa seikkailtiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen ihan matkustamassa Arguineguiniin vai miten se nyt kirjoitettiinkaan. :)

      Poista