torstai 30. tammikuuta 2014

Muutamia mietteitä Mini Rodinista

Mini Rodinin vaatteet jakavat mielipiteet. Toiset tykkäävät hulluna, jopa keräilevät eri mallistojen kuoseja, ja vaatteiden jälleenmyyntiarvo on huipussaan. Toisten mielestä ne taas ovat aivan liian erikoisia ja ihmeellisiä, eikä vaatteiden hinnoittelussa ole mitään järkeä. Minä kuulun molempiin koulukuntiin.


Panin Mini Rodinin vaatteet ensimmäistä kertaa merkille pari vuotta takaperin, kun ostin alennusmyynneistä esikoiselle toppatakin. Se takki lähti hyvin nopeasti palautukseen, sillä kuvassa kaunis vedensininen väri olikin livenä aivan erilainen ja takki itsessään löperö luiru. Sen jälkeen aloin kuitenkin kiinnostua merkin vaatteista eikä tuo yksi huono takkikokemus jäänyt mieleen kummittelemaan.



Mini Rodini ei ole vallannut poikien vaatekaappeja, hyvin maltillisesti olen merkin vaatteita lapsille hankkinut. Sisävaatteiden osalta olen ostanut muutamia pitkähihaisia ja t-paitoja. Esikoinen rakasti karttakuosisia paitojaan ja piraattiaihekin oli lapsesta, samaten kuin minusta, hauska. Valitettavasti ainakin paitojen kohdalla laatu on ollut yksinkertaisesti huonoa. Trikoo on ohutta ja paitojen kaula-aukot aivan luokattoman suuret. Materiaali myös nyppyyntyi heti ensimmäisissä pesuissa muuttuen kulahtaneen näköiseksi. Laatu ei siis todellakaan kohdannut hinnan kanssa.


Suurin osa Mini Rodinin kuoseista on mielestäni todella kummallisia. Silti näistäkin kuoseista, miten loppuun saakka kulutettuna vaatteina tahansa, maksetaan kymmeniä ja taas kymmeniä euroja. En pysy kärryillä, mutta onneksi ei tarvitsekaan. 


Takit sen sijaan ovat kovasti mieleeni, se on varmaan tullut jo selväksi. Talvitakit pitävät lapsen lämpimänä ja ovat kuoseiltaan erinomaisen katu-uskottavia, joskin joukkoon mahtuu myös niitä erikoisempia kuoseja. Kevättakit taas ovat mukavan kevyitä. Mielestäni takkien laatu on selvästi parantunut entisestä ja polyester sekä fleece korvattu kunnon villalla. Minä uskon luonnonmateriaaleihin enkä edes lapsillani käytä koskaan fleecehaalareita tai -kaulureita. Aitoa sen olla pitää.

 

Ensi viikolla tulee myyntiin SS2014-mallisto. Itse ihastuin kirahvikuosiseen t-paitaan, mutta koska en osannut päättää kummalle sen ostan, päätin kysyä pojilta itseltään. Lopputulos? En kummallekaan, sillä ipanoiden mukaan kirahvi oli plääh, mutta tukaanit sen sijaan erittäin jees. Niinpä kuopus saanee harmaapohjaisen t-paidan ja esikoinen valkoisen yhdellä linnulla. Mutta ei tämä vielä mitään, sillä myyntiin tulee myös vaaleansininen Pico-takki. Näen jo sieluni silmin kuopuksen tuo vaaleansininen ihanuus päällään kera farkkujen, tennareiden ja pipon. Hän tulee olemaan syötävän suloinen! Eli tässä se taas nähdään. Takkimania jyllää!


Kuten sanottua, vaatteiden laatu ei ole mielestäni niin hyvä, että ostaisin muutamia sisävaatteita enempää. Silti muutamaan kauniiseen vaatteeseen investoin mielelläni, kesän t-paidat hyvänä esimerkkinä. Kirahvit jäävät muille ostajille, mutta takki ja tukaani-paidat löytyvät meiltä seuraavaksi. Ja sitten voimmekin alkaa odottaa millainen on ensi syksyn mallisto...

2 kommenttia:

  1. Vaaleansininen takki kuulostaa kivalta! Osaatko yhtään sanoa takkien mitoituksesta, meneekö ne suunnilleen sen mukaan mitä lapussa lukee vai ovatko keskimääräistä niukempia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanoisin, että ovat hyvin kokoaan vastaavia, vaikka kaksoiskoot aina vähän kinkkisiä ovatkin. Kuopuksen keltainen takki on kokoa 92/98 ja menee nyt kolmatta kautta vielä tämän kevään lapsen ollessa muissakin vaatteissa tuota kokoa 98. Esikoisen takki taas on kokoa 116/122 ja lapsi on juuri tuon 116 cm pitkä. Olen ymmärtänyt, että Mini Rodinin vaatteiden mitoitus saattaa vähän vaihdella kaudesta toiseen, mutta takit meillä ovat olleet aika lailla normaalia kokoa.

      Poista