lauantai 23. helmikuuta 2013

Voiko koti olla ikinä valmis - operaatio lastenhuone

Elämä alkaa voittaa hiljalleen ja olen siirtynyt sängynpohjalta sohvalle villapeiton alle. Kävin jopa ulkona viikon tauon jälkeen ja nyt siellä ovat perheen miehet, puistossa ennen saunomista. Nappasin koneen syliini ja ajattelin kirjoitella muutama aatoksen sisustuksesta.

Voiko se koti siis olla ikinä valmis? Tarvitseeko sen olla, vai pitäisikö paremminkin pysytellä jatkuvasti sisustusuutuuksien aallonharjalla? Tuskin löytyy sellaista nuorta, jonka ensimmäisen oman kodin sisustus miellyttäisi silmää vielä päälle kolmekymppisenä. Eiköhän meillä jokaisella 70-80-lukujen taitteessa syntyneellä ole ollut sisustuksessaan se "sininen kausi", jolloin ikkunalaudalta saattoi löytyä laavalamppu ja metallia käytettiin ahkerasti sisustuksessa. Nykynuorilla se on sitten jotain muuta, ehkäpä kiiltävää valkoista tai pelkkää valkoisen ja mustan yhdistelyä, mitä kenelläkin. Kymmenen vuotta myöhemmin on muuttunut niin ihminen kuin hänen kotinsa ja ainakin omalta osaltani myös vaatetus, tyylini oikeastaan ihan kaiken suhteen tuntuu löytyneen tuossa ennen kolmenkymmenen ikävuoden täyttymistä. Näin se menee ja pätee oman kokemukseni mukaan myös sisustamiseen. Tottakai vivahteet vaihtelevat. Omalla kohdallani harmaa tuntuu tosi raikkaalta ruskean jälkeen ja ennen inhoamani subway-tilesit näyttävät hyviltä, etenkin tällaisina vedenvihreinä.

Itse pidän siitä, että kotiimme hankittuja huonekaluja ja sisustusesineitä voisi katsella vuoden ympäri ja vuosi toisensa jälkeen. Olemme pyrkineet sisustamaan kotimme sellaisilla hankinnoilla, joita olemme miettineet jo jonkin aikaa ja joista todella pidämme. Erityisesti tykkään siitä, että asunnossamme on sulassa sovussa desingklassikkoja ja Ikea-ostoksia, vanhoja perintöhuonekaluja ja modernimpaa muotoilua. Uutta ja vanhaa, tummaa ja vaaleampaa. Halutessamme voisimme olla hankkimatta tänne enää yhtään mitään uutta, mutta haluammeko sitä? En usko.

Koti muuttuu sitä mukaa, kun siellä asuvien ihmisten tarpeet muuttuvat. Tilat muuttavat muotoaan, niiden käyttö muuttuu ja uusia ratkaisuja on keksittävä. Meillä on tällä hetkellä lastenhuoneen uudistusprojekti meneillään, kun sinne on saatava nukkuma- ja työpöydät kahdelle lapselle. Säästämme ja käytämme hyödyksi mahdollisimman paljon vanhaa, mutta uuttakin on ostettu. Meidän makuuhuoneessamme vaihtui juuri matto ja sieltä on muutosta saakka puuttunut sängynpääty. Joskus tulevaisuudessa molemmat huoneet kokevat muutoksen, kun pojat haluavat omat huoneet ja silloin työhuoneen kirjat sekä työpisteemme etsivät uusia sijoituspaikkoja meidän sänkymme tieltä. Sänkykin pitää vaihtaa jossain vaiheessa ja ruokapöytä sitten, kun sitä ei kukaan enää hierrä haarukalla ja paukuta erinäköisillä astaloilla. Kylpyhuoneeseen mahtuu amme, jos joskus siihen remonttiin haluaa ryhtyä. Että riittäähän tätä työnsarkaa sisustuksessakin, ihan mukavasti.

Sanotaan siis, että kotimme sisustuksen suuret linjat ovat selvät, mutta pieniä muutoksia tapahtunee aika ajoin. Olemme erittäin tyytyväisiä kaikkiin kotimme tekstiileihin, mattoihin ja verhoihin. Aidot materiaalit, villa ja silkki takaavat sen, että tuotteet pysyvät hyvinä pitkän aikaa. Vähän sama pätee siis kuin taiteeseenkin, eli ostamme vain aitoja töitä, emme kopioita tai julisteita. Mutta mikä voisi olla helpompi tapa piristää kotia kevääseen kuin hankkia muutama uusi sohvatyyny tai keittiöpyyhe ja talvea kohti kulkiessa sytytellä kauniita kynttilöitä. Paitsi että minä en polta kynttilöitä, en ole tippaakaan kynttilätunnelmoija. Paitsi parvekkeen lyhdyissä, ne ovat poikkeus. 

Mutta se lastenhuone, tässäpä virtuaalinen ideakartta sen suhteen. Huone on hivenen suurempi kuin muut kaksi makuuhuonetta, joten siitä tuli alusta lähtien luonnollisesti poikien valtakunta. Seinän harmaansininen sävy on todella paljon mieleeni, se siis jää ja sama pätee Harlequinin kankaasta teetettyyn verhoon, tauluihin, numero- ja kirjainjulisteisiin sekä Ferm Livingin lokerikkoon. Myös matto ja kattovalaisin jäävät. Sen sijaan nojatuolin kohtalosta ei ole varmuutta, pitää ensin mallailla miten muut huonekalut sijoittuvat. Kirjakaapin pidämme.

Tässä tuo verhokangas paremmin, olen siihen tosi tyytyväinen. Raikas, reipas ja poikamainen, kaikkia yhtä aikaa.

Ikea on mielestäni aivan erinomainen paikka hankkia kalusteita lapsille. Sinne mekin lopulta suuntasimme ja ylihuomenna odotamme kuljetuksella poikien uutta valkoista kerrossänkyä tulevaksi. Pöytien osalta kävimme kovaa pohdintaa, sillä alkuperäinen ideani käsitti kaksi vanhaa pientä valkoista pöytää, jotka saisivat olla erilaisia, mutta samantyylisiä. Päädyimme kuitenkin minimalistisempiin linjoihin ja eritoten pöytiin, joissa ei ole liiaksi syvyyttä. Pitäähän huoneessa mahtua piirtelyn lisäksi vielä leikkimäänkin. Loistavan ratkaisun antoi Ikean kampauspöytä ja pöytien päälle hankin Tigerista alustat. Kyllä kelpaa kundien piirrellä. 

Myös piensisustukseen olen päässyt paneutumaan, vaikka verhot ja matto huoneessa jo onkin. Ferm Living on ykkösihastukseni mitä tulee lastenhuoneiden sisustamiseen ja ostin metrin kappaleet kahdenlaista tapettia, eläimiä ja robotteja. Näistä tulee isoissa kehyksissä taulut huoneen seinälle aakkostaulujen kaveriksi. Myös pitkään ihastelemani tyynyt on nyt uuteen huoneeseen hankittu. Esikoinen sai Mr. Frank Foxin ja kuopus Aristo Kattin. Tai oikeastaan he eivät ole tyynyjään vielä nähneet, eivät myöskään tauluja. Säästän ne yllätyksiksi liki valmiiseen huoneeseen. 

Tigerista kävin vielä ostamassa lisää säilytyssalkkuja kaikenlaisille pikkulegoille ja Bakuganeille sun muille härpäkkeille, mitä lattioilla pyörii. Tiger on vaarallinen paikka, ihanaa pikkutavaraa halpaan hintaan. Vaimon taivas, miehen painajainen!

Tietenkään en voi sanoa varmaksi millainen lopputuloksesta tulee, mutta olen tähän suunnitelmaani aika tyytyväinen. Huoneesta tulee sopivassa suhteessa reipas ja lapsekas, se on selvästi pienten poikien huone. Samalla se muuntuu helposti pikkujutuilla koululaiselle sopivaksi. Esikoinen on innoissaan pöydästään ja asetteli jo omat tärkeät tavaransa laatikkoon pöytälevyn alle. Lisää kuvia sitten, kun homma on paketissa ja huone valmis. 




2 kommenttia:

  1. Suunnitelma kuulostaa hyvältä! Nuo tyynyt ovat ihanat, katsoin myös niitä, sopisivat Mimmin eläinaiheiseen tilkkupäiväpeittoon. Odottelen kuvia valmiista poikien valtakunnasta :) Ja onnittelut vielä aikuiselle naiselle, ikä on vaan luku... Omasta hyvinvoinnistaaan huolehtiminen on paras lahja, jonka voi itselleen antaa! Voi hyvin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikä on vaan luku, sen kun muistaisi. Pikkaisen pistää mietityttämään, että kuinka vanha sitä jo onkaan. Pitää puida tätäkin asiaa, kun seuraavan kerran nähdään. Pian!

      Poista