Mies on huomioinut, patistanut nukkumaan ilmeeni ja olemukseni nähdessään tai lämmittänyt saunan valmiiksi. Herännyt poikien kanssa ja hoitanut heitä muutenkin paljon. Pakko tämän on joskus helpottaa, vaikka muistotilaisuus tekikin menetyksen tavallaan taas entistä konkreettisemmaksi. Päivä kerrallaan, kun ei muuta vaihtoehtoa ole. Kevättä kohti. Hän oli meille vaan niin rakas.
Löysin mummon vanhat helmet ja kietaisin hetken mielijohteesta kaulaani ennen lähtöä.
Pienimmät ruusut ovat pieniltä pojilta.
Voimia <3 Kohti kevättä ja auringonpilkahduksia
VastaaPoistaKaisa
Kiitos, kyllä se tästä. Niin tuore juttu vielä tämä menetys, että siksikin jatkuvasti pinnalla.
PoistaVoimia raskaaseen aikaan.
VastaaPoistaKiitokset, aika onneksi auttaa.
PoistaLämmin osanottoni.
VastaaPoistaKiitos Marion. :)
Poista<3
VastaaPoistaJos voidaan jotenkin olla avuksi, niin sano vain! Tulen vaikka joku vapaapäivä hakemaan teidän pojat luonnontieteelliseen museoon, niin saatte molemmat levätä!
Kiitokset tarjouksesta, onneksi arki ja poikien seura muistuttavat hyvin elämän jatkumisesta.
PoistaVoimia sinne.. itse olen kokenut tuon kaksi kertaa elämässäni ja voin luvata, että hiljalleen suru muuttaa muotoaan, mutta onneksi rakkaat pysyvät aina mielessä, vaikka heitä ei enää olisikaan! Pitää muistaa, että surra saa, kun siihen aika on ja jokaisella se aika on juuri omanpituinen!
VastaaPoistaKiitos, viisaita sanoja. Olisi niin eri asia surra vanhaa, pitkään elänytta tai vaikka sairastanutta ihmistä, jonka tietää eläneen hyvän elämän. Silloin kuolema on helpompi hyväksyä. Mutta olemme vuoden välein menettäneet meille hyvin läheiset ihmiset, molemmat aivan liian nuorina. Elämää olisi voinut olla jäljellä vielä kymmeniä vuosia. Olisin itsekkäästi halunnut pitää heidät elämässämme.
PoistaVoimia <3
VastaaPoistaKiitos, päivä kerrallaan.
PoistaVoimia suruun!
VastaaPoistaKiitokset. On ollut vähän liikaa viime aikoina, kun vuosi sitten menehtyi kummitäti ja nyt setä. Isä menetti molemmat sisaruksensa ja lähes yhdeksänkymppinen mummi saattoi kaksi lastaan hautaan vuoden välein. Ei todellakaan reilua.
PoistaOsanottoni. <3
VastaaPoistaKiitos Emppu.
PoistaVoimia ja jaksamista sinne teille! <3
VastaaPoistaKiitos dear. Tässä arjen hulinassa ei onneksi ihan koko ajan ehdi ja pysty miettiä asiaa, kun pitää keittää pastaa pöytään ja vaihtaa vaippaa. ;)
Poista