perjantai 23. helmikuuta 2018

Illallisella ravintola Olossa

Muutama viikko takaperin mies kehotti varaamaan kalenterista lauantai-illan vapaaksi. Lapsenvahti oli kuulemma buukattu ja me lähtisimme yhdessä ulos viettämään syntymäpäivääni jo etukäteen.


Vajaa viikko sitten sujautin pitkästä aikaa korot alle ja suuntasin iloisin mielin kohti keskustaa. Mies oli pitänyt paikan yllätyksenä ja päälle piti pukea joku mekoista, vähän tavallista parempaa. Sen verran osasin kyllä arvata, että olimme menossa syömään. Mutta olisiko sen kaverina kenties teatteria, standuppia tai jotain muuta, sitä en tiennyt.


Olin tosi positiivisesti yllättynyt miehen panostuksesta. Yhdeksän kertaa kymmenestä minä järjestän menomme, joten oli hauska olla kerrankin yllätettävänä. Olin lisäksi sanonut etten halua tai tarvitse mitään syntymäpäivälahjaa ja yhteinen aika oli sitäkin mieluisampaa.


Kävellessä arvuuttelin paikkaa ja lopulta keksin, me menisimme Oloon illalliselle! Olisin voinut hypähdellä ilosta, olin halunnut testata Olon menun jo pitkään. Kun mies vielä kertoi ruokailun vievän ainakin kolme tuntia, oli aika virittäytyä rauhalliseen ja tunnelmalliseen hetkeen ihan kahden. Ei olisi kiire minnekään.


Sitä aikaa meni lopulta neljä tuntia ja ruokalajeja kannettiin eteemme kaikkiaan kaksikymmentä alkaen keittiön tervehdyksistä ja jatkuen eri teemojen mukaisesti jälkiruokiin saakka. Tämänhetkinen menu oli luonnosteltu mereneläviin keskittyväksi ja se sopi meille paremmin kuin hyvin. Minä päädyin lopulta valitsemaan neljän viinin kokonaisuuden ruokalajien seuraksi. Koko illan juomat menisivät kohdallani vähän hukkaan, sillä en esimerkiksi juo makeita jälkiruokaviinejä. Alkusamppanjan keralla hyvin valitut neljä viiniä olivat aivan riittävästi, en kaivannut enempää.


Saapuessamme pöydässä odottivat leivät valmiina uuniin pantavaksi. Palvelu oli alusta loppuun henkilökohtaista ja huomioivaa. Ihan viimeisen päälle koko paketti.


Tässä aloitellaan keittiön tervehdyksellä. Siitä lähti käyntiin  mieletön sellainen makujen, värien ja suutuntumien ilotulitus.



Tämä tässä on härkätikkari. Raaka liha yhdistettynä yrtteihin ja dippausliemeen vei kielen mennessään!


Myös leivän vuoro tuli. Gluteeniton vaihtoehto oli todella hyvää. Ja kyllä, meille molemmille oli tuollainen oma pieni pataleipä.


Kalan vuoro.



Ja jälkkäreitä.



Kotimatkalle lähdettiin vatsat pullollaan ja keittiön omatekoista toffeeta kotiinviemisinä. Huippuunsa hiottu konsepti ja kaksi erittäin tyytyväistä asiakasta. Uskallan sanoa, että palaamme vielä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti