Muistaakseni se oli viime kevättä tai alkukesää, kun yhdessä kuopuksen kummitätien kanssa tehtiin penkkitilaus ruotsalaiseen kauppaan. Kummitukset ottivat penkkinsä mustavalkoisina, minä halusin harmaan. Nyt penkit ovat löytäneet tiensä kotiin, mutta kyllä niitä odoteltiinkin, kyseltiin perään ja haettiin alennustakin toimitusvaikeuksien takia. Useampi kuukausi ehti vierähtää, mutta tässä se nyt on.
Penkki löysi paikkansa käytävältä läheltä eteistä. Se on myös osoittautunut oivaksi paikaksi laskea käsistään mitä nyt ikinä onkaan viemässä tai tuomassa ja usein käsilaukkunikin siitä nykyisin löytyy. Juhlissa se tarjoaa hieman lisää istumatilaa ja kengät saa laitettua jalkaan siinä istuen.
Kaunis kuosi, rauhalliset värit, mutta samaan aikaan vähän terävyyttä mustien jalkojen myötä.
Ja sopiihan se meidän kotiimme noin muutenkin aika kivasti.
Kun lapset joskus tulevaisuudessa katsovat vanhoja valokuvia he tulevat todennäköisesti muistamaan vuoden 2015 sinä vuotena, kun mutsi hurahti siihen kiemuraiseen kuvioon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti