Kotona jälleen! Pesukone on pyörinyt ahkerasti samalla kun olen muun muassa siivonnut sähköpostiani, ruokkinut nälkäisiä suita ja hoivannut kipeää kuopusta. Hän oli jo viikon alussa hieman nuhainen eikä kylpyläelo tietysti tuonut asiaan parannusta. Nyt lämpöä on ihan reilusti ja lapsi räkäinen kuin mikä, ihan puolikuntoinen ja vähän reppana. Huomenna olisi tietysti se kovasti odotettu ja kauan sitten buukattu ravintolaan ja leffaan meno miehen kanssa. No, elämä on. Hoitoavut tulevat siksi aikaa, että pääsemme Farangin patojen äärelle. Leffa jääköön odottamaan aikaa parempaa.
Pikkureissu Naantalin kylpylään oli tosi mukava. Oli kiva olla porukalla matkassa ja uida niin paljon kuin sielu sieti. Silti totesimme kahden yön riittävän hyvin ja vähän enemmänkin, emme kyllä viikkoa saisi millään kulumaan. Emme me nytkään vain kylpylätiloissa oleskelleet, vaan teimme muutakin.
Näiden kahden kundin kanssa on kyllä niin helppoa mennä ja tulla. Välillä on ihan ehta Kiljusen herrasväki -fiilis, sen verran meistä kolmesta ääntä ja meteliä lähtee. En edes halua laskea kuinka monta kertaa sanoin "älä juokse", ehkä miljoona. Mutta iisiä ja mukavaa, ovathan nämä omat tyypit. Meillä oli yksi huone, isoäiti ja täti majoittuivat toisessa. Siinä välillä sitten suhattiin sujuvasti.
Tässä ollaan Turussa pienellä shoppailureissulla uimisen lomassa. Stockalta sai lapsen pään kokoiset jätskiannokset lounaaksi sen jälkeen, kun oli isoäidin kanssa käyty leluosastolla.
Minä kävin balilaisessa hieronnassa, oli rentouttava vajaa tunti. Näistähän sitä säästää arjessa ensimmäisenä, ei käy hieronnassa koskaan ja venyttää kampaajaväliä.
Ja kun pallopäät olivat unten mailla toinen vuodesohvalla ja toinen tiukasti kyljessä kiinni, luin dekkaria ja söin karkkia. Rentoa.
Tässä taittuu kotimatka. Mutsinsa kaltainen lukutoukka tämä ekaluokkalainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti