Marraskuussa alkaa kynttilälyhtyjen aika. Illan pimennyttyä kävimme poikien kanssa sytyttämässä kynttilät parvekkeelle, olihan sopivasti myös pyhäinpäivän ilta. Halloween ei ole oikein minun juhlani, mutta pyhäinpäivästä kerroin pojille.
Tapiolan uurnalehto oli kaunis valomeri, kun eilen illalla menimme viemään sinne kynttilöitä. Esikoinen asetteli kukat uurnalehdossa lepäävälle läheisellemme ja kynttilät jäivät palamaan muualle haudattujen läheistemme muistolle.
Aikaisemmin päivällä mies oli käynyt poikien kanssa siskontyttärensä synttärijuhlilla, minä sairastan edelleen. Itse asiassa enemmän kuin ennen, vaikka eilinen päivä kului kotona pyykkiä pesten ja nukkuen. Nyt taitaa nimittäin myös kuume olla nousussa. Eilisilta vietettiin sitten koko perhe sohvilla Putousta katsellen. Kuopus lueskeli kirjoja vieressäni, vaikka muistaakin aina kertoa ettei hän suinkaan osaa vielä lukea, hänhän on vasta kolme.
Ja koska on marraskuu, on aika aloittaa jouluun valmistautumisen kausi pienin askelin. Iso mukillinen teetä, kaksi joululehteä ja aikaisemmin päivällä puolisalaa kuunneltu ensimmäinen joululaulu. Tästä se kuulkaa lähtee, ellen olisi niin flunssainen, heittäisin pienen ilohypyn!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti