Flunssa alkaa helpottaa ja viikonlopusta on saatu nauttia vähän paremmissa voimissa. Eilen ei huvittanut tehdä ruokaa ja kun muutenkin piti lähteä kaupungille käymään, hoidettiin lounas samalla Stockan kasikerroksessa. Eikä muuten oltu ainoa lapsiperhe lounastamassa.
Esikoinen toivoi käyntiä kirjakaupassa, hän kun halusi ostaa kirjan. Spekseissä löytyi seikkailua ja jännitystä ja Akateemisen "helppolukuiset"-hyllystä poimittiin eniten kiinnostava opus. Lasse-Maijan etsivätoimisto -sarjan ensimmäinen osa Timanttien arvoitus oli esikoisen valinta ja kuopus sai uuden Onni-poika menee mummolaan -kirjan. Nuo Onnit ovat meidän ehdottomia lempikirjoja ja sarjan uusi osa ilahdutti, olin nimittäin ollut katsovinani ettei sellaista tänä syksynä tulisi.
Tästä näkee hyvin miten etsiväkirjan teksti on hieman tavallista printtiä suurempaa ja näin lukemista harjoittelevalle omiaan. Luvut ovat myös sopivan pituisia, eivät liian pitkiä. Näin lukemista saa hyvin jaksotettua. Onhan esikoinen osannut lukea jo vuoden ajan, mutta kai sitä ollaan opetteluasteella vielä pitkään. Niin kauan kunnes Karamazovin veljeksiä hujahtaa iltalukemiseksi sivu jos toinenkin. Vitsi vitsi.
Yksi Oppi ja Ilo -sarjan tehtäväpakka tuli myös ostettua, "Kynäniekka" pitää nimensä mukaisesti sisällään erilaisia kirjain/sana/tekstiharjoituksia. Osa tehtävistä oli selkeästi liian vaikeita (vaatii muun muassa konsonanttien ja vokaalien osaamista), mutta myös eskarilaiselle hyviä löytyi. Esimerkiksi synonyymien tunnistaminen oli osin haastavaa, mutta kasvatti samalla sanavarastoa ja sitä kautta monipuolista kielenkäyttöä.
Kotona esikoinen askarteli heti oman kirjanmerkin ennen kuin istui lukemaan.
Ja sitä se on sitten eilen ja tänään tehnyt aina silloin, kun ei ole ollut metsäretkellä, pihalla pelaamassa futista ja harkoissa. Kirja on edennyt puoleenväliin ja pienen lukijan on löytänyt niin parvekkeen sohvalta kuin meidän sängystäkin lukemasta. Erityisen suloista on se, kuinka lapsi aina luvun jälkeen tulee kertomaan mitä siinä tapahtui, minä kun muistutin luetun ymmärtämisestä vauhdin sijaan.
Kuopus nakitettiin puolestaan pilkkomishommiin, kun tein hedelmäsalaattia iltapalaksi.
Siinä missä eilinen meni osin kaupungilla pyöriessä, on tämä päivä vietetty ihan kotinurkilla. Sunnuntait päättyvät aina esikoisen treeneihin ja sen jälkeen tullaan hoitamaan iltasuihkut, iltapalat ja muut iltatoimet. Huomisen päivän vaatteet odottavat valmiina kaikilla kolmella ja kalenterit on miehen kanssa pistetty synkkaan. Ipanoiden kanssa testattiin vielä äsken vähän valssiaskelia TTK:n innoittamana ja nyt täällä on ihana hiljaisuus.
Kivaa viikkoa kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti