Kuusi vuotta takaperin juhlimme tyttöporukalla kolmekymppisiämme Tallinnassa ja viime viikonloppuna reissuun lähdettiin 35-vuotispäiviä juhlimaan. Vuoden verran myöhässä, mutta mitä pienistä! Menomatka alkoi luonnollisesti kuoharilla. Ja kahvilla. Yksi sana: lapset.
Tässä porukassa osa on tutustunut toisiinsa jo pikkulapsina tai viimeistään ala-ateella, minä liityin joukkoon lukion alkaessa. Olen siis tuntenut nämä naiset kaksikymmentä vuotta. Viikonloppu olikin sitä mitä se parhaiden ystävien kanssa on. Täynnä naurua, yhdessäoloa ja rentoutumista.
Me olemme kaikki kuusi melko erilaisia tyyppejä. Olemme erilaisia ihmisiä, äiteinä erilaisia ja reagoimme ja suhtaudumme asioihin monesti aivan päinvastaisella tavalla. Eikä se haittaa mitään, sillä jokaisen mielipiteitä arvostetaan ja jokainen voi olla juuri sellainen kuin on. Ja toisaalta mikään muu ei edes onnistuisi, koska niin hyvin toisemme tunnemme. Parin päivän aikana kävimmekin monta mielenkiintoista keskustelua ja ainakin minä sain taas uusia näkökulmia asioihin. Näistä reissuista saa kyllä niin valtavasti voimaa eikä nauruterapian osuutta voi todellakaan vähätellä.
Tallinna kuuluu itselläni niihin "ihan kiva"-kohteisiin. Kohde ei ollutkaan tällä reissulla pääasia ja oli mukava kävellä kauniita katuja vanhassa kaupungissa, käydä ostoksilla ja luuhata kahviloissa kuoharilla tai smoothieilla. Lounastaa hyvässä ravintolassa ja hoitaa iltaruokailu enemmän mättötyylisesti.
Sunnuntaina aamulla muut lähtivät kylpylän puolelle, kun itse jäin mieluummin lukemaan kirjaa huoneeseen ja iltapäivällä tehtiin vielä ahkerasti ostoksia. Toin miehelle vaatteita ja pojille leluja, itse ostin kahdet kengät. Sekä Clarksin nudet korkkarit että Dieselin ballerinat löytyivät -60 prosentin alepöydältä, joten en miettinyt hetkeäkään.
Seuraavaksi treffataan lasten ja aikuisten vappukemuissa, mutta neljän vuoden kuluttua otetaan tyttöjen reissu uudelleen. Silloin voitaisiin tosin lähteä vähän pidemmälle. Vaikka Tukholmaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti