sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Täydellisen syntymäpäivän anatomia

Miten saada aikaan täydellinen päivä sellaiselle, jota ahdistaa täyttää vuosia ja joka henkisesti haluaisi olla vain pillittämässä nurkassa kolmosta ja viitosta? Tässä resepti a'la mies, esikoinen ja kuopus.

Aloitetaan aamu laulamalla onnittelut raikuvalla äänellä (esikoinen) ja piiloutumalla sängyn alle ujouspuuskassa (kuopus). Annetaan itse valittuja lahjoja, sellaisia mistä äiti varmasti tykkää. Kun paketeista paljastuu lempikarkkeja, paksu naistenlehti sekä korteista kauniita sanoja, voi juhlapäivään herätä hyvillä mielin. 



Sitten vastahakoiselle juhlijalle kerrotaan, että yhdeltätoista olisi suotavaa olla vaatteet päällä ja meikit naamassa, silloin on lähtö. Kun vastahakoinen juhlija yrittää änkyttää sopineensa vanhempiensa tulevan synttärikahveille, voi hymyillä vähän sillä tavalla, että toinen tietää tulleensa huijatuksi. Tässsä vaiheessa kannattaa myös kuiskata salassa, että yksi lahja vielä odottaa, mutta sen isä antaa sitten myöhemmin. Kiitos kaunis kuopukseni!


Ja kyllä ne vanhemmat sieltä tulivat, mutta eivät suinkaan vain kahvittelemaan. Ensin napattiin koppi lapsosten hoidosta muutaman tunnin ajaksi, sitten juotiin sitä kahvia. Ennen muuta kuitenkin onnittelut. <3 Ja lahjat ja kukat, tässä vaiheessa juhlakalu oli jo entinen vastahakoinen juhlakalu.





Seuraavaksi ajetaan autolla Porvooseen ja pysähdytään SicaPellen eteen. Tiedossa olisi pari tuntia brunsseilua, yhteistä aikaa, maailman parasta seuraa ja lasi kuohuvaakin. Niin ja se lahja!






Iltapäivällä ajellaan takaisin kotiin, juodaan juustokakkukahvit kotona vanhempien kanssa ja päästetään sankari pitkille päiväunille. Illalla palataan vähän arkeen seuraavan päivän valmistelujen merkeissä.


Ja nyt tämä sankari istuu tuossa sohvannurkassa eikä ole kuin kerran käynyt peilin edessä tarkastelemassa kuinka monta juonnetta silmien alle onkaan salaperäisesti tullut lisää. Kiitos hienosta päivästä elämäni miehet kertaa kolme, ei ahdista enää yhtään!


P.S. Jos en ole koskaan tätä vielä kertonut, niin mieheni on maailman paras mitä merkkipäivien muistamiseen tulee. Kunnia sille, kenelle kunnia kuuluu! 

8 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Oli kyllä mukava päivä, ettenkin kun en odottanut mitään kummempaa. Olin sanonut, että en mitään oikein toivo tai halua.

      Poista
  2. Ihanat miehet (ja vanhemmat) sinulla! Vaikka vanheneminen ei niin kivaa olekaan, niin kannattaahan sitä juhlia vielä, kun ei ole niin kamalan vanha kuitenkaan :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän lähipiirimme on pieni, mutta tiivis. Olen tosi onnellinen perheestämme, niin tästä ydinperheestäni kuin vanhemmista ja siskosta. Ja onhan se vähän hullua kehittää hirveä ahdistus jostain 35 täyttämisestä, kun oikeasti on vielä ihan nuori. Mutta minkäs teet!

      Poista
  3. Täydellisen kuuloinen syntymäpäivä! Onnittelut!

    VastaaPoista
  4. Onnea! :) Mistä tuo ihana mekko on ostettu? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Mekko on Banana Republicin mallistosta. Ihan suosikkejani vaatemerkeissä. :)

      Poista