Väliin vähän jotain muuta kuin jalkajuttuja.
Pari iltaa sitten tajusin, että en ole vähään aikaan ottanut pojista kunnolla kuvia, lähinnä vain napannut yksittäisistä hetkistä muistoja talteen. Nyt pistin pallerot istumaan sohvalle ja otin kameran käteen, oli muotokuva-aika. Ja voi mitä nöpöjä näissä kuvissa esiintyykään!
Täytyy sanoa, että Canonin digijärkkäri on kyllä ollut paras ostos ikinä, hankimme sen juuri ennen kuopuksen syntymää. Sen myötä huomasin, että kameroilla todella on eroja ja tällainen amatööriräpsijä voi saada aikaiseksi hyviä kuvia. Mikä sen mukavampaa, kun kuitenkin kuvaan paljon ja haluan tallentaa arkea ja juhlaa muistoihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti