Tämä Lontoon keikaus oli siinä erikoinen aikaisimpiin verrattuna, että ostokset jäivät ihan minimiin. Emme menneet ainoanakaan päivänä varsinaisesti ostoksille. Mikäli kohdalle osui kiinnostava kauppa, poikkesimme sisään. Eipä meillä olisi tilaakaan ollut liiemmälti, sillä jokaisella oli mukana vain trolley.
Noin yleisesti ottaen Lontoo on aivan ykkösluokan kohde ostoksille. Kaikkea löytyy ja jokaisen kukkarolle sopivia hintaluokkia myöskin. Aiemmin olen tuonut paljon vaatteita erityisesti lapsille, sulassa sovussa Nextin ja Gapin käyttökamaa sekä Burberryä ja Ralph Laurenia kyläilykäyttöön. Myös itselleni olen löytänyt paljon päällepantavaa ja kenkiä.
Tällä kertaa ostokset keskittyivät Harry Potteriin. King's Crossin aseman kaupasta ostettiin ensimmäiset "herkut", eli jokamaun rakeita sekä suklaasammakot. Nuo rakeet ovat melkoinen kattaus makuja mansikasta ruohoon ja hiekasta korvavaikkuun. Suosittelen lämpimästi oksennukselta maistuvan pastillin jättämistä välistä. Mies rohkeana söi sellaisen ja voi pahoin vielä seuraavanakin päivänä, niin aito maku suuhun tulvahti.
Jätimme varsinaiset tuliaisostokset poikien osalta viimeiselle päivälle, kun vierailimme studioilla. Molemmat saivat pieniä rintamerkkejä penaalia koristamaan ja tietysti taikasauvat. Siinä olikin valitseminen kenen sauvan ottaisi.
Olin aika varma esikoisen valinnasta ja oikein meni. Harry Potterin sauva koristaa nyt lipaston päällystä. Kuopus sen sijaan yllätti. "Ei ne Luihuiset nyt lopulta niiiiin kauheita ole. Ja Dracostakin tuli ihan hyvä." Selvä juttu.
Minä menen matkoilla aina paikallisiin kemikalioihin, apteekkeihin ja ruokakauppoihin shoppailemaan. Kiertelen rauhassa hyllyjen välissä, katselen mitä kaikkea hauskaa tai tarpeellista maailmalla myydään ja mietin mitä kannattaisi ostaa kotiin. Tällä kertaa tiensä matkalaukkuun löysivät liikennevalohammasharjat, laastaripaketti ja iso kasa erilaisia vitamiineja lapsille. Yhdet pitävät aivot kuosissa, toiset edistävät oppimista ja kolmannet huolehtivat hampaiden ja kynsien kunnosta. Pari huulirasvaakin nappasin itselleni.
Kymmenen vuotta sitten mies matkusti paljon Lontooseen ja aina Heathrown kentällä oli hyviä samppanjatarjouksia. Eivät ole muuttuneet mihinkään, niin oli nytkin. Tällä kertaa kotiin tuli pari pulloa Piperia varastoon.
Kaksi vuotta sitten ostin Pariisista kirjan, jossa kerrotaan kaupungin historiasta kuvin ja tekstein. Tuo kirja on ollut poikien lempilukemista ja haahuillessani lastenosastolla huomasin samanlaisia Lontoon menneisyydestä kertovia kirjoja. Tässä valitsemassani on pieniä tekstinpätkiä kuvien ohella ja sen kautta historia tulee kivalla tavalla tutuksi. Bloggaajan päiväkirja puolestaan on yritys päästä eroon muistilapuista, joille raapustelen ideoita niiden juolahtaessa mieleen.
Ja kirjoja, tietysti. Yksi Agatha Christien dekkari tästä puuttuu, mutta lukemistaan odottavat nämä kolme ostamaani kirjaa. Muutamasta mielenkiintoisesta otin kuvan, että muistan laittaa täällä kotona varaukseen tai etsiä muutoin käsiini. Muuten olisivat matkalaukkujen painorajat paukkuneet, jos olisin kaikki haluamani kirjat kantanut kotiin.
Näiden lisäksi tummansininen hame ja harmaa-mustaraidalliset housut Gapilta ja tarroja yhdestä paperikaupasta. That's it.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti