Lapsiperheen matkailu ja terrori-iskut

Maailmalla on jälleen räjähtänyt, kuorma-autolla on ajettu väkijoukkoon ja ostoskeskuksessa ammuttu. Terrorismi tunkeutuu keskelle länsimaisen ihmisen olemista, keskelle niitä paikkoja, joihin lapsiperheetkin matkustavat. Mitä tämä kaikki merkitsee meille ja mitä siitä pitäisi ajatella? Miten minun perheeni olisi parhaiten turvassa ja olisiko parasta lopettaa matkustaminen kokonaan?

Sanon yhä, kuten ennenkin, että en suostu pelkäämään. Mikäli suostuisin, voisin samantien supistaa elämäni muutaman kilometrin säteelle, onhan yhä huomattavasti todennäköisempää joutua vaikkapa auto-onnettomuuteen kuin altistua terroriteolle. Kyllä nämä uutiset silti laittavat miettimään. Tulee pohdituksi minne kannattaa matkustaa, missä on turvallisinta ja milloin. Sitä huomaa ajattelevansa, että lentokentiltä, juna-asemilta tai väkijoukoista on varmuuden vuoksi poistuttava mahdollisimman ripeästi. Ja ostoskeskuksista. 

Ajattelen kuitenkin, että jäämällä kotiin tekisin karhunpalveluksen lapsilleni. Näyttäisin heille, että maailma todella on liian pelottava paikka enkä opettaisi heitä navigoimaan omaa järkeään käyttäen. En voi, enkä suostu laittamaan päätäni pensaaseen. Kohteita olen kuitenkin alkanut miettiä tarkemmin, vaikka ei siitäkään tule hullua hurskaammaksi. Iskuja tuntuu tulevan niin kaupunki- kuin rantakohteissakin. Meillä seuraavat matkat ovat suuntautumassa Dubaihin ja Lontooseen, joista ainakin toinen on potentiaalinen kohde koska tahansa.

Ja siinä se asian ydin taitaa ollakin. Loppujen lopuksi mitä vain voi tapahtua milloin tahansa. Vaikka pidänkin epätodennäköisenä, että Suomi ja Helsinki kuuluisivat terrorismilistalle, ei siitäkään voi olla varma. Voin yhtä lailla olla väärässä paikassa väärään aikaan ollessani Helsingin rautatieasemalla kuin matkustaessani Pariisin metrossa. Ehkä vaarallisempaa olisi kuitenkin, mikäli nämä asiat eivät mietityttäisi lainkaan.